Palsta-elämän syksyä.

 Kävin tänään luultavasti syksyn viimeistä kertaa palstalla, oikeammin palsTOILLA koska varasin itselleni toisenkin palstan. Sen takana on sellainen tarina että palstan edellinen asukas, palstanaapurini, menehtyi kesällä ja koska palsta sijaitsee tosiaan ihan aiemman palstani ojan takana, ja on saralla jota ei kynnetä, ei kauan tarvinnut pähkäillä kun idean päähäni sain.

Kesän sadosta oli jätetty vielä persiljaa ja porkkanaa maahan, ja koska ne eivät kenellekkään olleet kelvanneet tähän mennessä, ja palsta on nyt minulle jo varmaksi luvattuna, pelastin ne tänään mukaani. Pupujussi oli jo ehtinyt osingoille ja muutaman epäkurantin jätin tyhjän penkin päähän noin niinkuin pupulle sovinnon merkiksi.

Tuossa sivussa olevassa kuvassa on leijonankitaa, siirsin ne vanhalla palstalla pois kynnön alta, perennojen sekaan kasvamaan, kokeilen talvehtivatko, kun olen lueskellut että hyvällä tuurilla niinkin voi käydä.