Viherkeidas

Läheisen puiston kukkivia.

2011-06-02T02:42:00.000-07:00

Kipaisin yhtenä iltana postireissun sivussa läheiseen puistoon kuvaamaan, kun tiesin siellä olevan mm koristeomenapuut kukassa.

Ihania, kaikki. Eikö vaan? <3

Sisällä kukkivia.

2011-06-02T02:23:00.000-07:00

Kuvailin yhtenä aamuna sisällä sillä hetkellä kukkivia ja niitä saatte nyt kattauksen. :

Pirilän kukkatalosta aikanaan ostettu santtu innostui kukkimaan oikein urakalla. Nuppuja on niin paljon ettei kaikki kukat mahdu kunnolla edes aukeamaan!

"Pistokastehdas". Juurrutelen täällä huvikseni koko ajan vähän kaikkea ja jakelen nitä sitten sinne ja tänne jos liikaa tulee. -Ja oppiihan siitä samalla kaikenlaista. Mm että:

-Thai-basilika tekee juuret vain sinne verson katkaistuun päähän, ei lehtiarpiin. Samoin toimii sitruunamelissa.
-Suikeroalpi tekee versoon juuren alut tähän aikaan vuodesta kahdessa vuorokaudessa, suklaamintulla siihen menee n. viikko.

Parvekkeella eleleviä orvokkeja piti alkaa latvoa, ja niistä saikin monta pientä maljakollista orvokkeja piristämään silmää ympäri asuntoa:

Ja vielä keittiön ikkunan edustan näkymä:

Nuo "lajike-pelargonit" ostin Keravan Muhevaiselta, ja tuosdta näkymästä voi vaan sanoa että maailman parasta rentoutumista ja meditointia on tuijotella tuota. <3

Billnäsin puutarhamessut.

2011-06-02T02:13:00.000-07:00

Pääsin käymään Billnäsin puutarhamessuilla,oli ihanat messut ja sieltä ajatelin nyt laittaa kuvasatoa esille.

Esillä oli tällaisia ihanan sävyisiä kesäkukkaistutuksia, värit on juuri niin kirkkaita mistä minä tykkään, osalle ihmisistä varmaan ihan liikaa väriä ja kirkkautta, mutta minusta juuri ihania! <3

Tämä vaja taisi olla Unelmapiha-näyttelyalueelta, tummosen kun joskus saisi (No ei tarviisi olla ihan tuommonen, itse nikkaroitu, samaan tyyliin laitettu riittäisi hyvin ;) )

Näistä betonilaatoista otin kuvan erikseen, kiva idea, ja helppo toteuttaa itsekkin.

Ja tämä tulppaani-penkki, niin minun makuuni! <3

Tästä köynnöskaaresta tykkäsin myös, riittävän selkeä, semmoinen rouhea, ja kuitenkin aika luonnollisen näköinen, ja helppo toteuttaa itsekkin. (Kyllä, täällä suunnitellaan vakavissaan talon ostoa, mutta siitä ei enempää ennenkuin pankin kanta on selvillä).

Ja kiva idea tämäkin: Mansikkapenkki, joka samalla toimii ikäänkuin reunuskasvina perennapenkissä. Tässä kuvassa on joko kuukausimansikkaa tai ahomansikkaa, mutta kävisihän tämä ihan tavis-mansikallakin.

Ja sisustuskuvia jotka ei ikinä toimisi oikeassa elämässä, mutta onhan noita ihana katsella:

Tämmöistä kukkapakkia olen himoinut jo vuosia, ja kaverihan sen saoi: Mikset tee itse? -Totta...!!!

Sitten muutama kuva ihan vaan muuten vaan:

Paljon jäi kuvaamatta kun kamerasta loppui akku kesken.Ja ihania ostoksia löytyi perennapuolelle ja uuttakin opittiin, joten ihan helmi-reissu oli.

Palstan elämää blogihiljaisuuden aikana.

2011-06-02T01:52:00.000-07:00

Täällä ollaan sitkeässä flunssassa joka on nyt vienyt äänenkin mennessään... No, eipä hätää, tästä tulee siis blogirn päivitys-päivä.(Muksut on siis ukkilassa isin kanssa)

Olen aina silloin tällöin saanut kameran mahdutettua palstatavaroihin palstalle lähtiessäni. Tiukkaa se aina tekee, kun vietävänä on biojätteet, taimia, ja saappaat, mutta minullahan on onnekseni aivan loistavan käytännöllistä mallia olevat sivulaukut ja rautalanka-kori pyörän tarakassa kiinni, ja yleensä vielä reppu selässä.

Tässä siis kuvasaalista:

Nuo sipulikukt tosiaan Niin piristivät kevättä!!! Ja nyt kukassa on vielä erilaisia ja -sävyisiä vaaleanpunaisia tulppaaneja, joiden seuraksi alkaa kukkia ukonlaukka, ja se näky on ihana!<3 Laittakaa ihmiset ukonlaukkoja pihoille ja joka paikkaan, se pärjää täysin omillaan, leviää jopa, ja on yksi komeimmista sipulikukista, ainut miinus on lehdet jotka kuivettuvat jo kukinnan aikaan (tänäkin vuonna olivat nousseet jo ennen kuin lumi olis sulanut) Mutta tuo miinus on mielestäni pieni paha kaikkeen muuhun riemuun verrattuna. Ja muistutan vielä että tuo minun länttini on tosi savista, enkä periaatesyistä ole kantanut, enkä kanna, pussimultaa tai mitään semmoista sinne, vain katetta ja kompostia saavat ja kaiken kasvavan pitää minun palsoillani sopeutua siihen ja pärjätä sillä.

No niin: Kuka unohti kameran?

2011-05-12T10:51:00.000-07:00

Jep, kävin eilen illalla kastelemassa palstalla, ja kyllä se olin minä joka taas tajusi kesken matkan että kyllä taas on kamera kotona...
No, saatte asteen verran vanhoja kuvia parvekkeelta, ovat kuitenkin suht tuoreita kun viikon vanhoja vaan. :)

Rakastan belliksiä, palstalla on jo yhtä sorttia, tämän ostin keväällä aiemmin parvekkeelle, ja siemeninä on odottamassa sitä pampula-kukkaista ja valkeaa. <3

Sorruin tähän (ja ihan vain muutamaan muuhunkin...) kodin Terrassa. Rakastan siis suikeroalpiakin ja varsinkin tätä limen väristä, jota parvekkeella oli viime kesänäkin, mutta jäi istuttamatta se palstalle joten piti hommata uusi ja tämän aion saada maahan ennen talvea. Pitäisi napata pala sitä toistakin, tavallisen väristä palstalta kasvamaan partsille purkkiin, tulisi kontrastia kun olisivat vierekkäin.

Kahta eri väristä kodinonnea pääsivät Pirilään kukkatalosta kesä-eläjiksi parvekkeelle. Ovat mukavia, reheviä, vehreitä pikku-puskia lattialla. Suikeroalpit pääsevät tulevaisuudessa näiden viereen elelemään ja luomaan vehreyttä ja rehevyyden tuntua.

Tämäkin oli Kodin Terra-hurahdus:

Eli Lippia. Tytöt rakastavat syödä tuota, samoin kissat. Saa nähdä kauan tuo pärjää kun koko ajan joku nykii lehtiä tai narskuttaa niitä. Mutta hankitaan uusi jos syövät hengiltä.

Kurpitsoja(!):

Useampaa eri sorttia kurppa-vauvoja kasvattelee ensimmäisiä kasvulehtiään parvekkeella. Hurahdin ihan totaalisesti viime kesänä kurpitsoihin, ja tavallinen kesäkurpitsa on kaikista parasta ihan vaan raakana (Vaikkei juuri miltään maistukkaan) Mutta raikasta!

Näistä osa odottaa isompiin potteihin pääsyä, kasvattelin aluksi heitä turvepoteissa ja osan istutin jo, ja loputkin pääsevät lähipäivinä, isoihin itse-kiepautettuihin paperipotteihin jotka on näppärä tumpata maahan herkkiä juuria häiritsemättä. Kompostilla höystetty penkki odottaakin jo palstalla kesäkuuta jolloin uudet asukkaat pääsevät uuteen kotiinsa.

Taimia:

Tämä taimi-systeemi on karannut jo ihan lapasesta, mopo keuli aikansa ja karkasi hallinnasta totaalisesti noin viikko sitten. Nämähän on maltilla aiemmin kasvateltuja, etualalla asteri-vauvoja, taaempana näkyy olevan perhoskukkaa ja jätti-sammaria. Mutta viime aikoina on multaa vaan kannettu, ja kannettu ja kannettu tähän tupaan sisään, kun se on koko ajan loppu kun "joku" "vähän" innostui ryhmä-ja kylvökukista, joista taimettaa suurimman osan kotona... Ja sitten vielä löytyi ihana firma, josta saa ihania siemeniä puoli-ilmaiseksi, ja tänään tulikin kaksi kuorellista siemeniä lisää.... No, nistä myöhemmin lisää, suurin osa vasta alkaa itää, joten paljon ei ole raportoitavaa vielä niistä, muuta kuin voin kertoa että niitä on sitten PALJON!

Tässä vähän lisää kuvaa isommista taimista:

Osa taimista on parvekkeella vallannut jo omat kasvupaikkansa:
Korissa siis kasvamassa kirjosalviaa, jänönhäntää, peikonkakkaraa ja joku raasu sarjasaippokin.

Ja täällä pönöttää sarjasaipon taimi-tuppaita, en yhtään tiedä kuinka kasvavat kun laitoin vähän runsaalla kädellä heidät tuohon, mutta kun ne sirkka-taimet tuntuivat niin onnettomila luiruilta jos vähemmän laittoi per tupas :D

Kastelusysteemi on muuten Tarjoustalosta, tuntuu toimivan vaikken ihan täysin sisäistäkkään sen sielunlämää vaikka ymmärränkin että ilmeisesti alipaineella tässä on osuutta koska lankaa ei tuon johdon sisältä löydy..?

Salaattihan kasvaa!

Ihan vaan huvikseni kylvin joitain juttuja parvekkeelle, ja tämä oli yksi niistä. Ja hyvin toimii vaikka kori onkin aika piskuinen.

Tämä on myös yksi huvitus:

Hernehän se siellä kurkottelee, nyttemmin olen istuttanut sen ihan oikeaoppisesti tuonne ja ihan vaan huvikseni tumppasin asterivauvoja muutaman tuohon samaan purkkiin kun hernettä oli vaan muutama taimi. Kasvaa tai on kasvamatta, se jää nähtäväksi. Kun edes tuo herne kukkisi, niin sekin olisi jo jotakimn, koska odotettavissa on violettejä herneen kukkia.

Ja lisää huvituksia:

Matalaa ruiskukkaa, täpläsievikkiä ja parsahernettä sieltä kurkottelee aurinkoa kohti.

-Ja niitä hurahduksia taasen:

Paria aivan ihanan väristä verbenaa ja miljoonakelloa. Pakko oli ostaa kun vastaan tuli, ettei vaan jää ilman.

Ja tämän kevään testivoittajat on tässä:

Karkkilaatikot (varsinkin läpinäkyvät jotka menee kannen kanssa kasvihuoneista ilman muopussien virittelyäkin ja niissä saa matalat taimet kuskattua repussa palstallekkin), dynot, tarjottimet ja itse sanomalehdistä kiepautetut paperipotit. Halpaa ja toimivaa. Miun maun mukkaan. :)

Eletäänhän toivossa että viikonloppuna muistan ottaa kameran palstalle mukaan? ;)

Palstaelämää.

2011-05-11T03:23:00.000-07:00

Blogi päivittyy taas melkoisella viiveellä, koska nämä kuvat on otettu jo... En edes muista että milloin. Mutta kuitenkin: Palstalla kukki taas ensimmäisinä,uskollisina ja matalina tete-narskut.

Kaihonkukkaakin siellä on lämpäre, mutta huonossa paikassa, armottoman paahteen armoilla kituuttaen:

Idänsinilijatkin kukkivat jo.

En muistanutkaan enää omistavani tuoksuorvokkia, mutta näemmä sitä siellä on, koska tällainen kukkiva tupas löytyi:

Toissavuonna istuteuista hienohelma-narskuista ei odotetustikkaan enää paljon merkkejä näkynyt, mutta muutamia yksinekrtaisempia narskuja nousi sieltä täältä.

Hyasintteja olen laittanut sekä niistä puutarhaan tarkoitetuista sipuleista, että ihan joulukukistakin, ja kyllä ne kaikki siellä vaan kukkii.

Tulppaanien nuppuja tässä, nyt alkavat olla jo melkein kaikki kukassa, kunm muistaisi vaan ottaa kameran mukaan aina mennessään.

Tästä kaunokaisesta kuvittelin etä en muka tykkäisi, muta tämähän on ihana! Ja mukavasti levinnytkin jo, istutettu jo toissavuonna.

Tämän luottokukkijan olen diagnosoinut suikeroesikoksi. Tämän jaoinkin jo viime syksynä perennapenkkejä putsatessani, ja pääsihän tätä pala kaverin hiekkaiseen pihaan Mikkeliinkin.

Erikoisempaa helmililjaa nupulla, nyt on tuokin jo kukassa, jos ei ole jo ohikin sen kukinta.

Lipstikka on selvästikkin kerännyt voimia jo, koska tukevan oloinen alku puskee maasta, ihan eri oloinen jo mitä viime vuonna.

Ja raparperikin on alkanut näyttää rotevammalta tänä vuonna.

Tässä nämä vanhemmat palstakuvat. parvekkeeltakin olern npainut kuvia, joita voisin koittaa jaksaa postailla tässä välissä, ja tänä-iltana pitää muistaa napata kamera mukaan palstan kastelureissulle. :)

Taimi-elämää.

2011-03-27T05:43:00.000-07:00

Sisko pyyteli kuvia taimista, joten tässä tulee nyt sen puoleen kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Tarkoitushan ei tänä keväänä ollut kasvattaa itse mitään, muta kai tuo olisi pitänyt tietää että minulle ei kevättä tule jos ei taimia ole ikkunan edusta täynnä.

Otin kokeiluun tänä keväänä taas nuo pahvi-potit, ja nyt kun on kasvihuone-systeemit noille taimille, nuo toimivat ihan hyvin, kunhan oppi tuulettamaan tarpeeksi, muuten noihin tulee massiivisia home-kasvustoja.

Kirjosalvian taimia, nämä tuntuvat olevan luonnoltaan aika tanakoita jo alusta pitäen.

Persilja-kokeilu, siemenistä, vaikka kannattavampaahan tuo olisi ostaa hevi-osastolta puska ja jakaa siitä.

Peikonkakkara-vauvoja.

Punalehtistä basilikaa.

Sarja-saippoa.

Lisää basilikaa, en edes muista minkä sorttista.

Piiankieliä.

Tämä taitaa olla kohtalonkukkaa.


Kokeilua itsetehtyjen paperipottien kanssa, näissä on itämässä perhoskukkaa ja ikivanhoja tsinnian siemeniä.

Vessapaperihylsyjä olen myös taitellut pikku-poteiksi, mutta niissä ei ole vielä "asujia", mutta tilaus on tulossa jo: Leijonankitaa, tarhaleukoijaa ja orvokkia....

Elon merkkejä.

2011-03-27T05:17:00.000-07:00

Hiljaista on pitänyt täällä blogimaailmassa, mutta humua on rittänyt tosi-elämässä enemmän kun yhden ihmisen tarpeiksi. Mutta kaikkea kukka-elämää ei ajanpuutekkaan vain mitenkään pysty tappamaan, olkoonkin että suurimman osan kukista pistinkin biojätteisin kun ei aika riittänyt niiden kaikkien hoitamiseen.

Kaikesta huolimatta on siis...

Kasvateltu ja syöty herneenversoja.

Säästetetty ja haalittu jouluksi lisää ihania, erikoisempia ritarinkukkia, kuvassa taitaa olla ´Charisma´.

Kasvateltu orkideahulluutta: Täällä kasvaa tällä hetkellä yksi puikkokämmekkä, yksi (unohtui nimi, se iso roisko jonka oksia on leikkonakin aina myynnissä) ja muutamia perhosia. Kuvassa nyt kukkiva, itse kukitettu perhosorkidea.

Tässä uusin tulokas perhosorkideoihin:

...Ja leikkoja, varsinkin tulppaaneja on osteltu aina piristämään.

Jotta tällaista. Nyt heti perään aion tehdä postauksen ikkunoille tiensä löytäneistä taimista, joita kummasti vaan taas kertyy ja kertyy....

Palsta-elämän syksyä.

2010-11-07T09:51:00.000-08:00

Kävin tänään luultavasti syksyn viimeistä kertaa palstalla, oikeammin palsTOILLA koska varasin itselleni toisenkin palstan. Sen takana on sellainen tarina että palstan edellinen asukas, palstanaapurini, menehtyi kesällä ja koska palsta sijaitsee tosiaan ihan aiemman palstani ojan takana, ja on saralla jota ei kynnetä, ei kauan tarvinnut pähkäillä kun idean päähäni sain.

Kesän sadosta oli jätetty vielä persiljaa ja porkkanaa maahan, ja koska ne eivät kenellekkään olleet kelvanneet tähän mennessä, ja palsta on nyt minulle jo varmaksi luvattuna, pelastin ne tänään mukaani. Pupujussi oli jo ehtinyt osingoille ja muutaman epäkurantin jätin tyhjän penkin päähän noin niinkuin pupulle sovinnon merkiksi.

Tuossa sivussa olevassa kuvassa on leijonankitaa, siirsin ne vanhalla palstalla pois kynnön alta, perennojen sekaan kasvamaan, kokeilen talvehtivatko, kun olen lueskellut että hyvällä tuurilla niinkin voi käydä.

Syyskesällä perkasin perennapenkkejä ihan urakalla, oli aikaa koska kesän sato oli jo menetetty, ja kylläpä löytyi juolavehnää. Ihan perusteellisesti tein: Nostin kaiken ylös, kävin läpi juuripaakutkin ja sitten istutin takaisin alas, tai itseasiassa vaihdoin paikkojakin karulla kädellä samalla. Tuota tehdessä näki hyvin mitä kattaminen on saanut aikaan: Pinnassa oli ihanaa, mureaa ja muruista multaa. <3

Sitten on muutamia räpsäyksiä vähän sieltä ja täältä.

Ämpärillinen minttua.
Taitaa olla viherminttua jonka istutin maahan ämpärissä, jottei pääse valloituspuuhin, mutta penkkejä peratessa nostin sen ylös, ja siihen se taitaa jäädäkkin. muutama pikkuruukuihin istutettu minttupuska selvisi laatoituksen päällä viime talvesta ongelmitta, joten eiköhän tämäkin.

maatiaisasterin syysasua. Olisi joutanut leikata jo pois, mutta enjaksanut ruveta, keväällä sitten.

Ilmasipuli näyttää tällä hetkellä tältä. On jäänyt syömättä tätä, ensi kesänä pitää koittaa muistaa.
Yhdessä varressa joka tökötti pystyssä vielä, olivat pikkusipulit jo alkaneet kasvattaa versoja. Hauskan näköinen tapaus siis tämä.

Kaupan viinisuolaheinää, tai se osa joka vielä sinnittelee, pääsi tänään maahan. Olen lueskellut että sen pitäisi pärjätä hyvin ja alkaa itseasiassa melkoisiin valloituspuuhiin maahan päästyään. Toivotan hänelle menestystä, koska tuo on namia!

Uudesta palstasta pari otosta.
Mansikkamuovi saa lähteä ensi keväänä, samoin osa penkeistä saa kiemuraisempia muotoja, koska minun silmääni nuo perinteisen malliset ovat vaanliian tylsiä.

Tässä olisi paikka tuoleille ja muille, muta en tiedä jaksanko alkaa tehdä niitä uusiksi tuonne. Saa nähdä.

Että semmoista. Muita tapahtumia on että tänään Lidlistä tarttui mukaan nupullinen Ludisia ja kympidium on huomenna pakko saada sieltä vielä... En olisi vaan saanut tänään sitä kulkemaan kun oli muutenkin paljon tavaraa kuljetuksessa.

(Lidlissä siis ludisiat 5 euroa, ja upeat upeat kymppärit 10e!)

Ensi kertaan siis!

Titta

2010-09-09T23:26:00.000-07:00

Täällä taasen, vihdoinkin... Sinne meni kesä ja syksy painaa jo päälle taas. Kesää ei oikein ehtinyt edes tajuta. Milla syntyi siis kuukauden etuajassa, juhannuksena; 26. päivä, kaikki meni hyvin, mutta tyttö kellastui ja keltaisuus ei tahtonut mennä ohi, vaan valohoidossa juostiin melkein nelisen viikkoa. Ja se ei nuku... Ei vieläkään, varsinkaan päivisin. -Ja se on äkänen ja itkuinen, ihan eri meininki kun Viivillä ja Ronjalla aikanaan. Väsyttää, kaikki, suurimman osan aikaa.
Tuo yllä oleva santtu kukkii justiin, samaten nämä kaksi alempaa, jotka ostin Prismasta viikko sitten, posliinikukka ´Compacta´ kasvattelee kahta kukkaterttua yhtä aikaa (on kukkinut tänä kesänä jo yhdellä tertulla kerrallaan vissiin kaksi kertaa).

Soilikit kuolivat hoidon puutteessa, kaksi on enää jäljellä, samassa showssa kärsivät gloksiniat, yksikään ei ole kukkinut liian vähän kastelun vuoksi. Kuihtuvat aina liian kuivaksi päästyään, alkavat sitten kasvaa taas, kunnes taas kuivavat ja sitä rataa koko kesä... Samaa meininkiä kaikkien kukkien kanssa, hyvä jos hengissä kituuttavat.

Pikku hiljalleen olen ostellut syyssipuleita, tekisi mili täyttää kaikki vapaat kohdat palstasta(jotka eivät mene kynnön alle) tulppaaneilla ja muilla ihanuuksilla, että edes ensi keväänä olisi jotain ihailtavaa... Kaipa tämä tästä, pikkuhiljaa, asettuu. Sitä odotellessa...

Juhannusta ihmiset! :)

2010-06-24T20:56:00.000-07:00

Nyt katkeaa tämä blogi-hiljaisuus, joka johtui suurimmaksi osaksi varmaankin tästä mahan kasvattelusta. Maha kulkee siis vielä mukana, mutta sain itseni kammettua tähän koneelle kuitenkin.
Palstapelto on äestetty tuossa kesäkuun alulla, kasvimaata olen sinne hiljaksiin pykännyt, omien voimieni mukaan. Se alkaa olla aika mukavassa jamassa kylvöjen ja taimien istutusten puolesta, lähinnä se on vaille kate-kerrosta, jota rehottaa palstapellon reunilla yllin kyllin, mutta tämän mahan kanssa ei montaa ämpärillistä per kerta pysty sitä sieltä nyhtämään ja asettelemaan paikoilleen. Mutta hiljaa hyvää tulee, ei siis hätää senkään puoleen. Tallilla olen suunnitellut kiepata isännän avustuksella hakemassa olkea ja hevonhyvää, mutta sekin menee samoilla ehdoilla: Kun jaksaa ja huvittaa. Hiljaksiin täällä siis touhutaan, mutta sen sanon että käyttäkää sitä hevonpaskaa kaikessa mukana, ja eloperäistä katetta, minun savinen plänttini nimittäin jo nyt, 2 vuoden erittäin sivutoimisen taistelun jälkeen alkaa näyttää kesyyntymisen merkkejä(!) Ja hoitona on olleet ihan vaan komposti, olki, tuore heinä, ja purukuivitettu hevonhyvä. Ei mitään tehdastekoista, tai rahalla ostettavaa.

Toinen suuri mullistus on parvekkeen lasit, nyt ne on siellä, ja olen saanut sisustettua parvekkeesta ihanan kesähuoneen, tosin vielä puuttuu istuinpatjan päällinen, tyynynpäällisiä yms tekstiilejä, mutta surruuttelen niitä kaikessa rauhassa koneella kunhan jaksan ja ehdin. Tässä kuva toisesta, aurinkoisemmasta päädystä:

Ja asukeista lähempiä kuvia.

Pelargonit, jopa omat pistokas-talvetukset kuten tämä,alkavat yksi toisensa jälkeen kukkia:

Ihania ruusuliisoja on monta tuolla ja lisää himottaisi saada mutta kun ei mahdu:

Tämän kesän yksi uusi juttu on annanasilmä, jota olen ihan suotta karsastanu aina ennen:

Tilda-ompeluksiakin on päässyt parveketta somistamaan:

Ja Ronjan, nuoremman tytön kanssa askarreltiin maljakko roikkumaan tuonne. On muuten näppärä kun pitää latvoa noita orvokkeja etteivät veny. Orvokki kestää mielettömän hyvin maljakossa, ja tuoksuu ihanalle, kokeilkaa ihmeessä! Itse yllätyin.

-Siinä tämän aamun kattaus, palailen asialle taas. :)

Mistä teen parhaat löytöni?

2010-05-20T06:37:00.000-07:00

Ajattelin tehdä ihan oman kategorian ja postauksen mihin kokoan kaikki ne ihanaiset, edulliset kukkien metsästys paikkani, joista tekee Todellisiä löytöjä:

Tuusulan Femmatorin "kukkapöytä": Parilla eurolla voi jo irrota muorinkukka, hopeaköynnös yms. suht peruskasveja.

Helsingissä, Vallilassa, Valtterin makasiinien kukkapiste: Orkideoja, peruskasveja, ohikukkineita Todella edullisesti. Parilla eurolla kasvi voin suunnilleen, viimeksikin katsoin että suht isot pikkuposliinikukat 3e/kpl!!!

Espoossa, Suomenojan Plantagen: Jostakin syystä täällä on paljon halvempi poistopöytä aina, kuin mitä esim Vantaan Plantsussa. Ja koska anoppila on vieressä, tulee melkein joka reissulla käytyä kurkkaamassa.

Tuusulassa, Pirilän kukkatalo: Perus-kukkatalo, välillä löytyy, välillä ei.

Helsingin puolen Pirilän kukkatalo: Sama meininki kuin Tuusulan paikassa.

Viherpaja: Yleensä aina löytyy jotain ja paljon jää kuolattavaakin.

-Laittakaahan vinkkejä, jos teillä muillakin on "tärppipaikkoja"! :)

-Päivitin, Kehäkirppiksellä käytiin eilen kurkkaamassa pitkästä aikaa ja sieltä ei enää saa kukkia. :/

Sipulikukkia bongattu!

2010-05-20T04:00:00.000-07:00

Saattekin tähän väliin palstan kuulumisia.
Tiistaina kävin viimeksi, ei ollut vielä äestetty koska pellon toisessa päässä oli keväällä ojarumpu ollut tukossa ja siellä on vielä sen vuoksi liian märkää isolle traktorille. Minä kuitenkin kuskasin jo muita juttuja sinne, niin hommaa riitti kyllä: Nyt onkin sitten gladiolusta upotettu maahan ihanina persikan värisinä ja vadelman värisinä. Daaliat laitoin maahan myös, jaloleinikit ja vuokot myös, olikohan muita... Liljat, orientaleja paria eri väriä, mutta oli kyllä niin savinen kohta etä niistä ei varmaankaan kukintaa saa nähdä...
Laitoin vielä harsoa noiden istutusten niskaan, että jos kiirettä pitää ja vaikka halla-öitä pitää ensi viikolla, niin ei ole hätää.
Kurkkasin muuten edellisellä kerralla maahan laitettuja talvi-valkkareita, ja piippoja näkyi jo!-saoin uskon bonganneeni niitten tyveltä kaliformiantuliunikon sirkkataimia joiden siemeniä heittelin siihen samalle läntille.

Sain jo saalistakin palstalta, ilmasipulilla kun oli jo näin komeat varret:

Ruohosipulia ja muutaman pienehkön raparperinvarrenkin nappasin mukaan.

Sitten kuvia kukkivista sipulikukista, lisään näihin lajikenimet joskus paremmalla ajalla, ne kun pitää etsiä tuolta vihkosta ja tunnistaakin vielä, mutta nyt saatte jo nauttia kuvista:

Jotta näin. Ihanaa kun kesä tulee! Isäntä lupaili täksi illaksi palsta-iltaa taas mutta ei taida puhti riittää, tässä on pari päivää ollut kaikenlaista hötäkkää ja tässä tilassa se vaatii kyllä tosissaan veronsa, mutta jos viikonloppuna taas..? :)

Varjoisan parvekkeen mysteeri....

2010-05-17T08:40:00.000-07:00

Tänään on taas nautittu helteisestä kelistä, ja sattuipa jännä juttu: Edellisiltä kesiltä muistin että meidän parveke on varjoisa, ja onnekseni olen ihastunut viime aikoina ruusuliisoihin, annansilmiin yms. joita olen nyt ostellut erilaisia ja aion napsia niistä pistokkaita, osan koitan talvettaakin, ja sitä asiaa pitäisi kuulemma auttaa se että psitokas kasvatetaan alusta asti sisällä jolloin se tottuu heikkoon osaansa (-Kun ei raasu paremmasta mitään tiedä). No, viime aikoina näitä helteitä pidellessä olen ihmetellyt että mihinkäs ihmeeseen se varjoisuus on kadonnut, kun puoli yhdeltä alkaa paistaa aurinko, ja paistaa tuonne puoli kuuteen asti!?-Tänään tuo mysteeri selvisi: Vastaus on koivu. Meedän partsin edessä kasvaa koivu, joka on nyt saanut lehtensä sen verran oikoisiksi, että tänään oli taas yht´äkkiä varjoisa parveke. Alkuiltapäivästä paistaa ja iltapuolesta taas paistaa , mutta se koivu blokkaa suurimman osan aurinko-ajasta. -Että näin. :D

Sitten kimara eilisiä ostoksia Plantagenista, näistä kaikista aion siis napsia kokeilumielessä pistokkaita ainakin pari per taimi:

Yksi uupuu porukasta, vähän syvemmän punainen annansilmä, esittelen sen joku toinen kerta.

Plantsussa oli muuten ihan villi meininki: Ihmiset tuntuivat aika agressiivisella otteella olevan taimi-ostoksilla, oikein sai varoa tätä isoa pallo-mahaa, ettei tullut jyrätyksi. Siellä olisi muuten ollut stevian taimia myynnissä, jota himoaisin itselleni, samoin lippiaa ja helmivillakkoa (sillä on pyöreämpi "lehtipallero" kun tuolla hernevillakolla, jonka olen myös vasta ostanut, Pirilän kukkatalosta kotiutui hän:

Tästä muuten saa pistokkaita jos haluaa, itsellenikin laitoin juuri multiin vesilasissa olleet verson pätkät. -Hihkukaa siis jos on hernevillakolle tarvetta, postareitten hinnalla tai vaihtarilla tulee. :)

Tässä kuvassa näkyy toinen mistä saisi nyt hienoja potria poikasia, jos vain jollakin on tarvetta. -Eli kyseessä on aaroninparta (se normiversio), joka oikein villiintyi kun sai isomman ruukun ja opin kastelemaan sitä riittävästi. -Tuo tuntuu nimittäin viihtyvän todella kosteissa oloissa, sen vuoksi olen lisännyt kestomullan sekaan "orkidea-seosta" ilmavuutta antamaan ja hyvin tuntuu toimivan, niinkun kuvasta näkyy.

Sitten taas uusi hankinta: Hyrylästä, Femmatori-kirppikseltä, löytyi eräästä pöydästä 1,70e hintaan tällainen ihanan raikkaan värinen värinokkonen:

Tuostakin saisi mainioita pistokkaita, itselleni jo otinkin pari alkua juurtumaan omiin pikku-purkkeihinsa.

Sitten kuva tuosta minun peikonlehti-kissus-viidakostani. Hyvin tuntuu viihtyvän tuossa ruukussaan ja sopiva paikkakin tuntuu olevan tuo makkarin nurkka, uusia isoja lehtiä punkee suht tasaista tahtia ja kissus koittaa kovasti kiivetä latvaan koko ajan.

Sitten tällainen tomaatti-kuva... kyllästyin tomaatin ruippanoihini,joista onnistuin liian rajulla ulkoilutuksella polttamaan kaikki varren lehdetkin. Naps naps, kuului saksista ja nyt purkillinen isoja jo juuret tehneitä tomaatin pistokkaita odottelee tuossa multiin pääsyä. -Ja rangat kasvattelevat hiljalleen uusia lehtiä ja haaroja parvekkeella. Nyt koitan muistaa: EI tomaatteja kasvamaan ennen maaliskuuta, tai ainakin vasta lähellä sitä. :D

Sitten kuva siitä rassukaisesta pikku-posliinikukasta, joka tipahti täynnä nuppuja kun se pirun simpukka-amppeli hajosi:

Näyttää siltä että juurtuminen on tainnut ainakin alkaa, tänään katsoin sille vähän paremman paikan, tähän asti tuo oli keittiön ikkunalla ihan liian kovassa paahteessa. Tästä lähti muutama pistokas jo muuallekkin Suomeen ja kuuluikin jo että hyvin ovat siellä alkaneet reipastua. Hyvä niin, sitkeä tapaus siis tämä.

Sitten se aiemmassa postauksessa mainittu pelargoni, joka mätänee varresta lähtien... Tältä se näytti ennen käsittelyä. -Vaikka tuosta haarautumiskohdasta mätäni ja vanhoja lehtiään kellasti oikein vauhdilla niin silti vaan koitti puskea uusia lehtiä! -Ihme sissi...
Tässä vielä kuva lähempää, kai tuo joku tauti on mikä tuohon on päässyt iskemään, se toinenkin samasta paikasta oirehti ihan samalla tavalla, ja kokikin siis saman kohtalon ja joutui pistokkaiksi. Vika ei välttämättä ole siis kuitenkaan myyntipaikasta, vaan itsekkin olen rääkännyt noita sen verran että ei ole ihmekkään jos suuttuivat:

Jos jollakin on tuosta taudista tietoa enemmän, niin otan tiedon mielelläni vastaan.

Sitten uudet orkidea-hankinnat!
Samasta paikasta, eli Valtterin kirppiksen kukkaputiikista ovat peräisin nämä (-pakko hehkuttaa 2 e kpl+alennus päälle, kun mukaan tarttui aika paljon muutakin), ja katsokaapa, jotain olen ainakin tehnyt oikein koska uutta kasvua on näkyvissä:

Kyseessä on siis Howeara Lava Burst, ilmeisen helppohoitoinen, sen verran lellin heitä (ostin siis kaikki kolme...) että Klorofyllistä kuulin sen tykkäävän kosteasta ilmasta, joten he tököttävät jauhelihalaatikossa, jossa on pohjalla kerros simpukoita ja vettä, tietysti niin ettei ruukun pohjat seiso siinä vedessä vaan ideana on se ilman kosteutus. Voi kun oikein nyt innostuisivat ja tekisi edes yksi kukkavanan!

Sitten niitä kukkivia soilikeita.
Tällainen valkea on avannut jo useampia kukkia, nimeä en ainakaan yht äkkiä nyt muista, foorumilta viimeistään löytyy, pitää ottaa asiaksi joku päivä.

Sitten käsittääkseni ´Maassens White´, komeat valkeat kukat, keltaista nielussa ja hörhelö-reunat. Kaunis ja näyttävä!

Kuvassa näkyvä kukka on jo vanha, siksi siinä näkyy tuota ruskeaa tuossa oikealla.

Kukkahyllystä löytyy sitten kolme, jotka ovat tässä vaiheessa, muutaman päivän päästä selviää siis heidän lajike-nimensä. Muta onpa ihanaa kun alkavat kukkia, että minä rakastan soilikeita, vaikka ovatkin vähän ronkeleita talvetettavia.

Sitten vielä kuva santtu-vauvoista:

Ruukutin kunnon kokoisiin ruukkuihin osan, osa odottaa vielä vuoroaan koska sopivan kokoiset ruukut loppuivat. Nämä siis pääsivät nyt aitiopaikalle päivää paistattelemaan, nyt odotellaan vaan kukintaa.

Seuraavassa postauksesa saatte gloksien ja mukulabegonioiden kuulumisia! Mukavaa tiistaita, nautitaan nyt välillä tästä vähän viileämmästäkin kelistä, minusta ainakin tämä on jo ihan mukava hengähdystauko näihin kuumiin keleihin.

Titta

Parvekkeen ruuhka-aika.

2010-05-15T22:54:00.000-07:00

-Täällä taas!! :)
Pitkän aikaa meni niin ettei jaksanut edes ajatella bloggausta, mitään näpertelyä tai edes kukka-touhuja, sairasteltiin ja maha-asukki vie jo paljon voimia...Lähinnä tein pakollisia vain lähinnä automaatti-vaihteella, mutta tänään taitaa olla into palaamassa. Kyllähän tuohon väliin on mahtunut muutama ihana palsta-päivä, mm kompostin tyhjennystä ja levittelyä, mutta muuten ei kauhesti ole innostanut.
Mutta sehän tarkoittaa vain sitä että nyt on Hurrjasssti kaikkea tapahtunut ja kerrottavaa :D

Eli, ihan aluksi otsikossa mainitua ruuhkaa:

Löytyy pottua, kesäkukan taimia, kaalien taimia, juurakoita, mukuloita, pelakoita... Pikkuhiljaa alan juurakoista ja mukuloista alkaen viemään noita palstalle jo paikoilleen kasvamaan, harsoa vaan niskaan niin uskon niiden pärjäävän. Kesäkuussa on meille tulossa vihdoin ne kauan odotetut lasit tuonne parvekkeelle, ja sitä asennusta vartenhan pitääkin sitten saada jo parveke tyhjäksi, mutta sopivasti osui se ajankohta, silloinhan nuo voi kokonaan vimpata sinne maahan. Muut tuonne jäävät pitää vaan pitää helposti siirreltävinä sinne asti, muta mietikääpä mikä riemu ja autuus tulee lasien myötä: Kuinka paljon jatkuu parveke-kausi alku-ja loppupäästä, ja miten ihanasti ne tasaa lämpöjä.... Mmmmm...

"Akvaario-kasvihuone" näyttää tältä, hyvin huomaa eron mikä ontuolla kasvaneissa taimissa, ja parvekkeellä ilman suojaa, hallaa vastaan vain harsolla suojattujen taimien välillä.

Tämän kevään kokemuksella voin kertoa että päivänsini ja elämänlanka ovat varsin arkoja kylmälle... Ne minun miljuunat taimeni harvenivat muutamaan kun ulkoilitin niitä muiden mukana mm. aika tuulisilla säillä... Nämä isot kyllä kestävät, ja nyt ovat rotevoituneetkin ihan hurjasti näiden helteiden aikaan tuolla parvekkeella.

Pelargoneja olen haalinut, näitä tämän mallisia, useampiakin...

Osan ostin huonossa hapessa ja ne täytyi pistää pistokkaiksi, olivat päässeet niin huonoon kuntoon, mutta jospa jatkaisivat pistokkaista elämäänsä. Alkoivat mädäntyä varresta lähtien, mutta en minäkään niitä mitenkään hemmotellut, joten ihmekkö tuo, ja tosiaan puoli-ilmaiseksi lähtivät mukaan, joten jo pistokkaiksikin olivat suht edukkaita.

Kallin taimet ovat melko Mikroskooppisia vielä... :D
Kummasti kasvutahti muuttui heti kun tuli nämä lämpimät, ja eiköhän näistä kaikesta huolimatta satoa syksyllä saada. Vatshan palstapeltokin äestetään/on äestetty joko tänä viikonloppun atai tulevalla viikolla, jos ei vaan liikaa ole vettä tullut jotta maa kantaa (-ihan lian ison) traktorin.

Krassin taimia... Taustalla näkyy vaalenapunaista ruusuliisaa, oma pistokastaimi, jonka emon olen saanut pistokkaana ja talvettanut.

Pottuloisen-parkaset ne kyhjöttävät vieläkin noissa ihan liian pienissä purkeissaan. Palstalla unohtui veden valtaan ämpäreitä jotka tietysti hajosivat talvella pohjistaan, joten niihin aion nämä tällätä, pikimmiten.

Ensimmäinen itse pistokkaana talvetettu pelakka alkaa kukkia! Nuo pelargonit ovat olleet tuolla partsilla rääkättyinä jo vaikka kuinka kauan, aina huonoimpaan happeen menneet olen ottanut sisään vain vähän toipumaan. Komeita eivät siis ole, mutta kylläpä vaan suunta alkoi ola heti oikea kasvun kanssa kun tuli helteet.

Pari "vale-istutusta" olen tällännyt partsille jo. Löysin Viherpajalta ihania(!!!) ruusuliisoja, kolmea eri väriä oli pakko saada mukaan, ja koska isoja koreja oli tyhjinä, tein niihin tuollaisia asetelmia ruukuineen, ja katteeksi käytin syksyn-,talven-, ja alkukevään partsin ilona olleet kävyt. Kuvassa siis myös tuoksupielusta (rakastan tuota tuoksua kirppavaarasta huolimatta) ja sitruunatimjamia (myös ihana tuoksu ja lisäksi kauniin näköinen ja tytöt tykkäävät napostella tuota) ja tuota murattiakin on.

Sitten erästä pitokasvaihtoa varten esittelen nämä minun korallikastukseni.
Eli pulskempi versoinen, hiukan kasvainen versio:

Ja laiheliinimpi-versoinen, joka on kalju:

Eli jatkossa saatte varmaankin taas enempi infoa täältä suunnasta. Soilikit alkavat hiljallen
kukkia, lehtipistokkaista kasvatellut santut on osa ruukutettu ja rääkätty, toiveissa on jo kunnon kukinta tälle kesälle isosta osasta, gloksinia kukkii, mukula-begoniastakin olisi kukka-kuvia, taimiakin voisi esitellä vähän...

Eli palataanhan taas! -Nauttikaa helteistä. :)

Kaikenlaista.

2010-04-14T00:14:00.000-07:00

Olipas kiva että oli kyselty jo perään kun ei minusta kuulunut toviin mitään. Flunssa jälkitautineen on nyt podettu ja totinen mahankasvattelu alkanut , joka vuorostaan vie suden osan energiasta nykyään... Aikansa kutakin.

Viikonloppuna käytiin kävelyllä, syötiin tuossa naapurikiskalla ensimmäiset pehmiksetkin, namia oli.

Paljon ei kuvattavaa matkan varrelta vielä löytynyt, ja ne vähätkään kuvat ei onnistuneet, mutta oravista sain napattua yhden hyvän kuvan, vaikka juoksivatkin puissa miljoonaa:

Kurreilla onkin jo kevätturkit vaihtumassa päälle, mutta vielä löytyy harmaata reilusti seasta.

Sitten kasvatteluihin. Olen voimieni mukaan, eli kovin tuskastuttavan hidasta tahtia koittanut tehdä kaiken tarvittavan kukille ja taimille ja soilikit sain jo jaettua. Ensin oli ajatuksena että saavat kasvaa vanhoissa ryppäissään, mutta soilikillahan kukat tulevat uusien lehtien "yhteyteen", en muista oikeaa termiä, mutta idealla että mitä enemmän uusia lehtiä, sitä enemmän kukkia, joten pilkoin soilikkini niin pieniin palasiin kuin ikinä uskalsin ja kyllä nyt soilikeissa piisaa! Hyvin ovat alkaneet kasvaa, nekin rääppeet, joihin ei jäänyt juuria kuin nimeksi, tuntuvat päättäneen pysyä tiukasti elämässä kiinni, vaikken mitään kommervenkkejä jaksanut alkaa viritellä heidän tietänsä tasoittamaan.

Parissa soilikissa on jo nupun alkuakin, nyt vaan kieli keskellä suutä kastelun kanssa että saan anuttia kesällä komeasta kukinnasta. Viime kesänä tulikin nähtyä mitä epätasainen kastelu tekee heti ja armotta soilikille kukinnan aikaan...

Taimet olivat kovilla sen pilvisen jakson aikana, ja koska nostin hieman paprikan taimien vuoksi loisteputkea ylemmäs, ja tajusin vasta kun muut taimet jurottivat että eihän ne hyödy siitä lampusta enää ollenkaan! No, koroketta muiden taimien alle, ja kai se tästä taas. Jos näitä kelejä pitää, niin äkkiä ne siitä toprakoituvat. Loisteputken alla minulla on vaan ne jotka eivät tunnu ymmärtävän kasvaa tai muuten ovat heikossa hapessa, muut saavat ja joutuvat pärjäämään luonnonvalolla, ja itseasiassa iso osa on koulinnan jälkeen joutuneet jo ulkoruokintaan parvekkeelle. Akvaariosta rakennettu kasvihuone on täynnä taimia, jotka elelevät siellä jo yötä-päivää, tomaatit, päivänsinet ja elämänlangat ja muutamat muut reissaavat päivät ulos-yöt sisään-systeemillä. Potut ovat olleet jo pari viikkoa ulkona, samoin gladiolukset ja heinäliljat. Marraskuunkaktukset, pääsiäiskaktuskset, korallikakstukset ja muutama muu epämääräinen kaktuskin on roudattu ulos tilaa viemästä. Noista osan vein ihan riskillä,kun en tiennyt kuin marraskuunkaktuksen kestävän kylmää, mutta hyvin tuntuvat pärjäävän kaikki.

Palsamin taimista (joita on miljoona) pienimmät näyttävä nyt tältä, koulin kertaalleen jo noitakin pari päivää sitten, mutta jätän ne tuolla lailla kaksi tai kolmekin ruukkuunsa, pitää vaan myöhemmin vaihtaa tarpeen mukaan aina isompaan ruukkuun:

Kirveliä kasvattelin ihan vaan tylleröitten iloksi, ja nyt on päästy vaiheeseen että jätin keittiön pöydälle napsittaviksi näitä:

Ne jouluksi kaavaillut hyasintit vimppasin sillon jo kylmillä säillä ulos, ja eivät tykänneet siitä, joten nostin nämä takaisin sisään. Kukkaterttu on toisessa, osaksi pilalla, huomasin, mutta kasvavat ainakin, vallottavat jo kovin pientä kasvutilaansa:

Hoya ´Compacta´ kukkii kohta!! Jipii! Pikkuposliinikukassa ja toisessa posliinikukassa on ollut viime kesäsätä asti jotakin häikkää, punkkeja veikkaan, koska mitään muuta ei näy kun imeskeltyjä, vähän kummallisesti kasvavia lehtiä, varsia joihin ei koskaan tule lehtiä ja muuutamia punaisia pilkkuja joissakin lehdissä. Nyt olen päättänyt ihan kylmästi että tämä taisteluhan voitetaan, ja säntysuopapullo on kovassa käytössä. Nyt äsken suihkuttelin ne kylppärissä toiseen kertaan kauttaaltaan, ehkä kohta nähdään jo tuloksiakin.

Tässä yleiskuvaa keittiön ikkunan etusesta, jossa elelevät mm. tomaatit ja amaryllikset:

Paprikoista muuten sen verran että koska energia ei ole riittänyt niihin asti, ja sumuttelut tahtovat kovasta yrityksestä huolimatta unohtua liian usein, ovat punkit tällä hetkellä voitolla väsytystaktiikallaan, osalle taimista on pakko kohta sanoea morjes, mutta kyllä nekin saivat taas äsken kaikki vielä mäntysuopaa niskaansa, ja ensimmäistä kertaa jopa näin ne pienet ilkiöt siellä lehdillä, vaaleita pieniä hitusia siellä kipitteli ristiin rastiin. Toivo elää siis. Juuriakin olen katsellut, ne kyllä ovat kasvaneet ja voivat hyvin joten jos vaan saisin nyt tuon punkki-populaation hengiltä, voisi vielä toivoa olla.

Ostin muuten kevät-mukuloita ja muitakin tuossa viime viikolla. Multaan on päässyt jo jaloleinikit, osa daalioista ja jokin vuokko-pussillinen. Ja pussissa odottelee vielä liljoja ja gladioluksia. Ja pelakatkin pitäisi saada isompiin ruukkuihin, ja yksi marraskuunkaktus vaihtaa pois turpeesta kasvamasta. aj perunat saada kohta ämpäreihin kasvamaan.

Että hommaa olisi kyllä jos olisi vaan virtaa... :D

Kohina vain kuuluu.

2010-03-24T22:44:00.000-07:00

Köhäisää huomenta. Täällä on vietetty kunnon vanhanajan räkätautia tämän viikkoa, mutta eiköhän tämä ala olla jo voitettu taistelu hiljalleen.

Marraskuunkaktus on avannut ensimmäiset kukkansa, eihän noita nyt ole kun yhdellä sivulla, mutta eihän sen kuuluisikaan tähän aikaan kukkia, vaikka kuulemma usein sen tekeekin. Ja tämä hurjahan kukki jo kahdessa erässä syksylläkin.

Sitten huonossa valossa otettuja kuvia, koska tänä-aamuna ei aurinko meitä helli:
Päivänsinen/elämänlangan pikku-taimet ovat jo tällaisia:

Ja palsamit ovat saaneet jo toiset pienet kasvulehtensä:

Sinisievikki pitää hurjaa tahtia myös, mikä ei kyllä ole ihme koska kylvöstä kuluu kesäkukka-kirjani mukaan vain 5 viikkoa kukintaan!

Että sellaisia taimia, tekisi niin mieli koulia vaaveleita harvempaan, mutta minnekkäs koulit kun ei ole tilaa, lämpenisi nyt nuo kelit sen verran että saisi edes gladiolukset vierailijoiksi päiväaikaan tuonne parvekkeelle... Turhauttaa kun ei voi tehdä oikeastaan muuta kuin kastella ja odottaa. -Perunat nyt tosin odottelevat tuolla itäneinä multaan pääsyä, ne jotka aiemmin jo sain multiin, ovat kasvattaneet jo versontöpöt mullan pinnalle! Ja minun mielestä laitoin ne multiin vain viikko sitten.

Kananmunat ja kahvinporot, innokkaan palstailijan talvi-aarteet.

2010-03-22T00:56:00.000-07:00

Ajattelinpa nyt paljastaa teille tämän kierrätys-hulluuteni asteenyhdistettynä palsta-hulluuteen koko karuudessaan. Eli viime kesänähän kannoin kotonta kaikki biojätteet lämpökompostoriin palstalle, kun siellä kerta sellainen minulla sattuu olemaan, ja savimaa syö mielellään mitä vain eloperäistä.
Talvella se ei tietenkään onnistu, koska pelto on lumen alla, kompostori jäässä ja kulkeminenkin olisi hankalaa. Mahdoton yhtälö siis kaikin puolin ja harmitellen mutta nöyrästi kannan siis biojätteet taloyhtiön biojäteastiaan.
-Paitsi että tadaa: jääkaapin päällä, sen tuottamassa hukkalämmössä kuivaa kahvinporot mainiosti, kun pöyhii ne laakeaan astiaan, ja pöyhäisee kerran-kaksi päivässä. Kaksi isoa laakeaa astiaa, toisessa märkää, toisessa jälkikuivuvaa, ja kuivat aina muutaman päivän välein leipäpussiin ja jemmaan kesää odottelemaan. Ja keväällä ensimmäisillä palstakerroilla, niilllä samoilla joilla viedään kaikki talven aikana kertyneet vanhat mullat, ja parvekkeen vanhat mullat,-aarre-varastokin vaan sitten sinne savimaan uumeniin matosille appeeksi. Voi sitä autuutta.

Ja ne kanamunankuorethan kuivaa itsekseen, ja niitä kertyykin yllättävän paljon ainakin meidän taloudessa, kun tytöt tykkäävät syödä siltänäänkin, ja minä tykkään leipoa.kalkkiahan noissa on, ja jonkun verran taisi olla muutakin,muistan lueskelleeni kun tuohon aines-sisältöön oikein perehdyin.

Tässä aiheesta vielä pari linkkiä:

http://www.yhteishyva.fi/piha_parveke/hoito_ja_yllapito/lannoitusta_isoaidin_tapaan/fi_FI/lannoitusta_isoaidin_tapaan/

http://www.yrttitarha.com/tietopankki/abc/aloitte.html

Itse siis aion jauhaa nuo vielä ennen käyttöä sauvasekoittimeen kuuluvassa "myllyssä" niin hienoksi kun vaan mahdollista, ja sitä jauhetta sitten varmaankin sekoiktan maahan kuivana tai käytän veteen sekoitettuna.

Ansarijauhiaisen penteleet.

2010-03-21T22:53:00.000-07:00

Huomasin että osa paprikan taimista alkoi kasvatella reipasta kunnon kasvua auringonpaisteen ja kunnonn hoidon myötä, mutta osa alkoikin yhtäkkiä kuolla käsiin. Aikani tiirailtuani näin aikuisen version syyllisestä: Ansarijauhiainen. Taimiparkaset ovat nyt saaneet mäntysuopa-käsittelyn jota tulevat saamaan jatkossakin muutamaan otteeseen, lisäksi seuraan mielenkiinnolla Partsipuutarhurin testiä Nekon torjunta-aineesta.

Minullahan on olut jotain otusta noissa piikkikruunuissa, joka ei tunnu häviävän ei kirveelläkään, ja itse otusta en ole onnistunut näkemään missään muodossa niissä ollenkaan, vain pienen pieniä vaaleita pisterykelmiä lehdissä, kun on käyty imeskelemässä kasvinesteitä. Ajattelin että jaahas, onkohan sama tihulainen ollut asialla, sielläkö se pesäänsä pitää, ja kylvetin nekin samalla, ja kaikki muutkin missä on yhtään mitään epämääräisen oloista edes pienessä määrin. Katsotaan siis kuinka käy.

Amarylliksistä pari sai eilen osumaa isomman tyllerön toimesta, tahallista sabotaasia... Viivillä paloi pinna oikein huolella ja osuivat rassukat sillä hetkellä olemaan neidin tiellä... Äitinsä tempperamentin on tyttö perinyt, ja tuntuu tietävän mikä isku osuu äitiin parhaiten... :D No, eiköhän nuo tuosta lennosta selviä, pitää istuttaa ne kunnolla tässä lähipäivinä.

Päivänsinistä aukesi tänään taas punakukkainen versio:

Taimet kasvavat omaa tahtiaan,etualalla ´Green Cat´ja taka-alalla Tef-heinä.

Lohenpunaiset kesäleimuvauvelit ovat töpäkän näköisiä:

Ja gladiolusten kanssa olen odotetusti kohta pulassa jos ei kelit lämpene:

Punalehtisen basilikan purtilo näyttää nyt tältä:

Ja palsamit ovat saaneet ensimmäiset pienet kasvulehtensä:

Siinäpä niitä aamukierroskelta napsittuja kuvia.

Aurinkoista maanantaita!

Titta

Parvekekautta aloitellen.

2010-03-21T04:10:00.000-07:00

Innostuin tänään raivaamaan vähän parveketta, tulevaa kevättä silmällä pitäen. Kohtahan sinne jo saa laitettua halutessaan krookuksia, helmililjoja, narskuja tai orvokkeja! Raivauksen päätteeksi näpsin muutaman kuvan. Yritin itse asiassa reilu viikko sitten jo raivata tuolla, mutta oli vaan ihan liian kylmä vielä. Nyt siellä tarkeni jo aika köykäisellä varustuksella ja kyllä kelpasi siivoilla, järjestää, kuunnella linnun laulua ja nuuhkia kevään tuoksua.

Muoviruukut laitoin penkki-laatikon uumeniin piiloon, mutta kaikki saviruukut pääsivät paraati-paikalle. Kaikista nämä ei välttämättä ole näin niin edustavimpia mutta minun silmääni sen menee niin että mitä eläneemmän näköinen, sitä ihanampi.

Viime kesänä kirpparilta ostettu pöllönpoikanen pääsi sammalikkoon ihmettelemään.

Tällaisia asetelmia on parvekelaatikoissa, kevätkukkia odotellessa.

Ja näin. Tuo sammal noissa näyttää Niin ihanan vihreälle kaiken sen lumen jälkeen, mitä meidänkin parvekkeelle kasaantui:

Sinkkiruukkuja, havuja ja mustikanvarpuja:

Käpyjäkin kannoin tuonne syksyllä:

Siinäpä ne. Tälle pohjalle kun saa sitten myöhemmin ne värikkäät ja ihanat alkukevään kukat niin avot!

Titta

2010-03-19T00:23:00.000-07:00

Täällä ollaan köhässä joka iski yön aikana Viiviin ja minuun, mutta päivänsini päätti ilahduttaa sairastavaisia parilla kukalla:

Sinisiä kukkia siis vaihteeksi. Ihan hyvä, tuntuikin hassulta puhua että päivänsini avasi ensimmäisen kukan, kun se kukka oli punaiseen taittava lila.

Pikkuposliinikukkakin aukaisi taas yhden kukkatertun:

Joten eiköhän näillä yksi räkätaudin alku nujerreta!

Pikku-taimet köllivät onnellisina tuolla kukkahyllyssä, niitä on pakko monta kertaa päivässä kurkkia, ihan niin kuin ne eivät muka osaisi kasvaa ilman jatkuvaa vahtimista...

Mukavaa viikonlopun alkua!

Titta

Karu linjan veto.

2010-03-16T02:12:00.000-07:00

Tässä tiskikoneen lopettelua odotellessani ajattelin tulla kirjoittelemaan kun kuvatkin on jo tässä valmiina. Iltaisin on virta nykyään jo niin loppu että sinne on turha suunnitella mitään tekemisiä, selkä se nimittäin nyt alkaa sanella tätä menoa, mutta riittävillä (9-10 tunnin) yöunilla jaksaa vielä aika mukavasti nämä päivät.
Mutta lopetetaanpa itkuvirret, ja katse taimiin!

Violetti gloksinia valkeilla reunoilla näyttää nyt tältä:

Vihdoin olen tainnut oppia oikean kastelun noille glokseille, aiemmin olen pitänyt ne aivan liian kuivina mätänemisen pelossa, ja sen seurauksena lehdetkään eivät koskaan auenneet kunnolla, vaan reunat jäivät "rullalle".

Nämä taitavat olla niitä mummon-palsamin taimia, tai huonepalsamin, millä nimellä nyt kukakin tätä tykkää kutsua.

"Green Cat"-purtilossa alkaa olla ahtauden tuntua jo hiljalleen kun koko ajan vaan itää lisää mattimyöhäisiä:

Ja juuri kun Partsipuutarhuri ehti sanoa että alkaakohan täällä tomaattien sadon tuotto jo pääsiäiseltä, niin seuraavana päivänä bongasin näistä ensimmäiset nupputertut! Sain jopa isoimmasta kuvankin napattua todistusaineistoksi:

Sitä pääsiäiskaktusta piti vielä esitellä vähän paremmalla kuvalla, on nimittäin aivan täynnään avonaisia kukkia nyt:

Keskipäivänkakkaratkin tuntuvat olevan laumaeläjiä meillä tätä nykyä ja ovat vielä niin hentoisia ja pieniä että en taida uskaltaa heihin kajota harvennusmielessä, vahvistukoot siis vielä:

Tässä näette päivänsinen ja pikkuposliinikukan herttaista yhteiseloa. Päivänsini niin tykkää kun pääsi posliinikukan syliin että väsäsi nupunkin tuonne latvustoon, posliinikukan sekaan.

Sitten en malttanut olla räpsäisemättä kuvaa tuosta minun vanhasta marraskuunkaktuksesta jonka valoisan puolen versojen päissä alkavat nuput pullistella:

Ja taas näitä veikeitä pupusia:

Nämä on vaan niin hauskoja että vielä toinenkin kuva:

Tuo oksa missä keikkuvat, taitaa olla vaahteraa, ja ainakin minun mielikuvitustani kutkuttaa tuo näkymä kun pupuneitit keinuvat kukkivassa vaahteran oksassa. :)

Sitten olisi tarjolla kokovartalo-kuva päivänsinestä, tämä on nyt yksi niistä joululta kasvatelluista, näitä on siis yhteensä kolme ruukullista tuossa keittiön ikkunan edessä.

Sellaisia kuvia tällä kertaa, ahdasta on, niin ahdasta että loput idätyslauttojen siemenet heitin aamulla ihan karusti roskiin, melkein kaikkia niitä kuitenkin on jo kasvamassa muutama purkillinen. Nyt sitten vaan keksityn noiden pikkutaimien hoivailuun, ja ensi kuussa on sitten krassien ja muiden myöhäisempien vuoro, yritän siihen mennessä keksiä jonkun tila-ratkaisun taas, että saan nekin mahtumaan jonnekkin.
Hei, vielä yksi juttu! En nyt kylmiltään muista, olenko täällä vielä itkenyt tästä aiheesta, mutta olen jo aiemmin yrittänyt idättää yhteensä 2 pussillistä mustasilmäsusannan siemeniä, ja sain niistä, koko siitä satsista, vain yhden siemenen itämään. No, vielä yhden pussin ostin ja laitoin kerralla idätyslautalle ja perskules kuulkaa, siitä on nyt itänyt ja laitettu multiin kasvamaan arviolta 12 siementä! Loput niistäkin menivät jo roskiin, mutta voite kuvitella kuinka ällistynyt olin kun tajusin tuon pussukaisen itämis-innon!

Titta

Vihreää punkee joka purkista ja ponnekkaasti!

2010-03-13T07:35:00.000-08:00

Tässä sitten tulee rautainen annos näitä taimi-vauvoja.
Ensin esittelyssä koristeheinä ´Green Cat´

Tätä sorttia on sitten vaikka kuinka paljon, muta kun ovat ne vaan niin ihania! Ajattelin että osa saa nähkääs jäädä sisäkukaksi; Kukkahyllyä toiveikkaasti ajattelin saada tämän kiertämään, parvekkeelle ehdottomasti tätä myös, ja palstalle kanssa!

Eli kyseessä on elämänlanka, jos ei joku tuosta tikussa olevasta pelkästä nimen loppuosasta osannut veikata.

Silloin jouluna kylvetyistä tomaateista on osa jo koulittu isompiin purkkeihin, ja heti ne koulitut vaan alkoivat kasvaa oikein mahtikasvua:

Keskipäivänkakkaraa punkee täältä:

Ja kirjokiertoa täällä:

Ikiviuhkalla tuntuu olevan uskomaton elämisen halu, iti ja nosti päänsä mullasta ihan hujauksessa:

Paprikan taimia täällä:

Ja talvesta selvinnyt verenpisaran pistokas joutuikin jo latvonnan kohteeksi, jos vaikka innostuisi haarottumaan pikkuisen:

Voisin vaan istua ja ihmetellä näinä aurinkoisina päivinä noita taimia ja niiden uskomatonta elämänvoimaa kukkahyllyn edessä, aamuisin on muodostunut jo rutiiniksi että aamupalan jälkeen ratsaan kylvölautat ja laitan multiin kasvuaan jatkamaan itäneet. Sen jälkeen menen asettelemaan uudet tulokkaat makkariin kukkahyllyyn, kastelemaan muut taimet ja samalla katsastan muidenkin kukkien veden tarpeen. Ja kun päivät alkavat näin, ne ei kerta kaikkiaan ala koskaan huonosti!

siemeniä siellä ja siemeniä täällä...

2010-03-13T06:24:00.000-08:00

Nythän pääsi (taas kerran) käymään niin että kaikki aiotut maaliskuun kylvöt oli jo hoidossa, ja kun olin stadissa niin kiertelin paikkoja ihan vaan sillä silmällä että erikoisempia yrttejä olisi muutamaa erilaista vielä kiva saada. Varmaan arvaatte loput, mutta kerronpa silti: Anttilassa oli Todella Hyvä Valikoima Hortuksen kesäkukan siemeniä 70 snt/pussi, ja olisihän se nyt ollut ihan hävytöntä jättää tuollainen tilaisuus käyttämättä! Samoin tämänpäiväinen Puuilon tarjous: 5pss/2 e.

Uskottelen itselleni että eihän tässä nyt mitään mopon karkausta tapahtunut, fiksu ihminenhän osaa ennakoida jos se on mahdollista, minähän tässä vain varmistun siitä että kivoja siemeniä on myös ensi keväänä, kun jos nyt ei osta kun tarjolla kerta on, niin turha on itkeä ensi keväänäkään jos sillon ei ole edes tarjolla...

Keittiön pöydällä maljakossa vaahteran oksat innsotuivat tosissaan kasvamaan, vaikken ole edes uutta imupintaa jaksanut leikellä, tai vettä vaihtaa. Ovat todella kauniita:

Ja kirppikseltä löytyi olemattomaan hintaan pupusia koristukseksi:

Muutaman ihmisen kanssa on pistokas-vaihtoja suunnitteilla, ja lupasin koittaa esitellä gloksinioideni värejä täällä. Nyt olisi esittelyssä uusin hankinta, vielä pussissa köllivä mukula, mutta värin näette tässä:

Näitä näkyy olevan Tarjoustaloissa aika yleisesti ainakin tällä suunnalla tarjolla, joten halukkaat vaan sinne ostoksille!

Pelargonit naatiskelevat kun aurinko paistaa:

Ja se mustanmerenruusu-ruukku, joka kohta alkaa kukkia, on tässä:

Tuossa on siis kahta eri väriä, lilaa ja punaista sekaisin, ihan niinkun versojen väristäkin jo näkyy.

Tällaisia molluskoita löytyi jemmasta:

Kyseessä ovat viime loppusyksystä ostetut ale-hyasinttien mukulat, joita ei sitten koskaan tullut istutettua palstalle asti. Nyt suunnitelmissa oli sen sijaan istuttaa ne ruukkuun ja ainakin esikasvamaan sisään, myöhemmin ehkä partsille ja heti kun mahdollista, pääsevät sitten sinne palstalle asti.

Sitten pottuja! Otin muutama päivä sitten perunoita itämään, ideana olisi kasvattaa pussi-/ämpäriperunoita. Ensin suunnittelin että pitää katsoa kaupasta Siikliä tai Timoa, että ovat sitten varmasti varhaista laatua, mutta kun kurkkasin jääkaapissa köllötelleeseen pussiin, tavasin lajienimen siitä ja tutkailin netistä siitä tietoa, täältä selvisi että sekin oli varhaista laatua, kyseessä on tuo ´Inova´.
Pussiperunoista ja ämpäriperunoista löytyy netistä suht hyvin juttua, muualtakin kuin foorumeilta, mutta tässä teille helposti saatavilla pari mukavaa linkkiä:

1.
2.
3.
4.
5.
Eli tuolta löytyy niin monenmoista ohjetta, että ei se niin tarkkaa ole. Nyt vaan kaikki perunaa kasvattamaan. Viime kesän perusteella voin kertoa, että ainakin jälkikasvu (meillä nuo vaille 3- ja 4-vuotiaat tylleröt) ainakin innostuivat tästä ikihyviksi!

Tylleröthän muuten laittoivat äitin avustamana niitä kauroja ja herneitä kasvamaan reilu viikko sitten, ja eilen napsaisin pari herneenversoa maistiaisiksi ja rakastuin siihen makuun ihan täysillä! Aiemmin olen niitä syönyt kai vain picknikin patongeissa ja leivissä. Heti piti laittaa soppaherneitä lisää likoamaan ja tänä aamuna multiin ja jääkaapin päälle lämpöiseen itämään. Ja nyt vaan haaveilen herneenversoista ruuan lisäkkeenä, voileivän päällä ja muuten vaan ohimennen napsittuina. Näistähän on kanssa paljon juttua netissä,ja vaikka tämä onkin varsin simppeli juttu, niin jos epävarmuutta omasta kasvatusosaamisesta on silti, niin vilkaiskaapa vaikka näitä juttuja:
1.
2.
3.
4.-tätä blogia kannattaa silmäillä muutenkin, minä ainakin tykkään.

Tänään muuten vastaan tuli viime syksyltä jääneitä ilmasipuleita, valkkareita ja ryvässipuleita, ja ajattelin niitäkin tökkiä multaan tässä joku päivä, saa versoja sitten niistäkin. Ja pari päivää sitten laitoin porkkanan kannan ja punajuuren kannankin sulatejuustopurkkiin köllöttelemään vesitilkan kanssa, ihan vaan testinä ja kyllä sekin punkee vihreää, tosin niitä en taida syömään ruveta, mutta tylleröille ihmettelemistä kuitenkin niissäkin.

Että sellaisia tänne kuuluu. Laitan heti perään toisen postauksen, niin näette siinä sitten vähän noita minun pikku-taimiani, jotka uuterasti vaan punkevat mullasta.

Ensimmäinen päivänsinen kukka!

2010-03-11T07:05:00.000-08:00

Jo joulun jälkeen kylvämäni elämänlanka, jonka olen kuitenkin nyt todennut (ehkä..) päivänsineksi, aukaisi eilen sen ensimmäisen kukkansa!

Nuppuja on tuosta satsista tulossa jo vaikka kuinka, saivat eilen tilavammat ruukut ja tuki-tikutkin, hyvin tuntuvat ilman koulutusta osaavan kiertymisen taidon.
Kylvöjä olen laittanut ihan hulluna, lähinnä kesäkukkia, muutamia yrttejä ja joitain koristeheiniäkin. Muutamaa perennaakin ajattelin kokeilla, varastoissa olisi mm. Iris mix, akileija-mix, ja vuorikaunokki.

Tähän väliin tervehtikää kissoja:
Heissan Dami!

...ja Benji:

ja tässä se mitä ne noin haaveillen tuossa kuvissa himoitsevat:

Viikonloppuna muuten ostin sen pääsiäiskaktuksen lisäksi gloksinia, kun löytyio väri jota en ole missään aiemmin nähnyt, kas tällaisen ihanuuden, en tosin saanut oikeita sävyjä mitenkään näkyviin..:

Ja tällasia tulppaaneja tarttui mukaan viikonlopun kirppisreissulta:

...Innostuin vähän kameran kanssa kun ovat niin nättejä...

Keväisin terveisin:

Titta

Kevättuulet puhaltelee taas!

2010-03-09T19:42:00.000-08:00

Heräsinpä minäkin ihan kunnolla eilen jo tähän kevääseen näissä kukka-touhuissani.
Jo aikoja sitten laitetut elämänlangat (-Joista osan pussissa luki kyllä että päivänsini) päättivät alkaa nuppujen tekoon. Pieniä ovat toiset vielä, ehkä 30 senttisiä, mutta jos siltä tuntuu että kukkia pitää, niin antaa mennä vaan, sanon minä! Tässä kuva parin päivän takaa pisimmälle ehtineestä:

Ja tässä tämän päivän kuva:

Kyllä kohta kelpaa ihastella! Pitää katsoa huomenna kun aion koulia muitakin isompiin ruukkuihin, että josko näillekkin jo pitäisi vaihtaa ruukku isompaan versioon.

Hyrylän Kodin Terrasta löysin himoitsemani kevätkaktuksen, ei ollut kun tuota yhtä väriä niin tokihan heti kaappasin tämän mukaan, paljoa ei tullut hintalappua edes katseltua... Eilen oltiin sitten Kellokosken Citymarketissa ja siellä oli 4,5 e jo noita vaikka minkä värisinä, mutta oli huono hetki: Mukelot mukana väsyneinä, itseä koski joka paikkaan jo liika seisoskelu ja väsymyskin oli melkoinen, joten ei siinä ehtinyt jäädä kukkia ihmettelemään, ja sinne saivat jäädä. Nyt se harmittaa, mutta onpa tieto ainakin että Cittareista saattaisi löytyä eri värejä, joten osaan suunnata joku päivä kun on parempi aika. Ensi nyt nautitaan kuitenkin tästä ihanuudesta, on nimittäin täynnään kukkia jotka näyttävät kaikki päättäneen auetakkin.

Viime perjantaina laitettiin tylleröitten kanssa jo vähän tyttöjen omiakin kasvatuksia multiin: Liotettuja soppaherneitä ja kauraa. Nämä kaunistavat kotia muuten vaan ja loppunsa saavat kokea kissojen mutustettavana, ne jo malttamattomana odottelevat että nyt tänne sitä ruohoa. Tänään pisimmälle ehtinyt ruukullinen näytti tältä:

On nättiä, kun varsinkin iltaisin juuripaine työntää suuria vesihelmiä noihin versojen päihin.

Tänään aloitettiin sitten toden teolla siementen kylvö: Kylvölautoille isommat siemenet, ja multiin pienet, kaivelin viime vuotiset gladioluksen mukulatkin esiin, hyvin olivat talvehtineet kaikista peloista huolimatta, vaikka unohtuivat aika pitkäksi aikaa (vain puoleksi talveksi...) keittiön sivupöydälle. Mukuloita ovat nyt siis onnellisesti mullissa, melkein kaikista pilkotti vanhojen kuorien alla uusi silmu, joten laitoin jo multiin kun en halunnut enää yhtään riskeerata että kuivavat loppumetreillä. Pulassa ollaan niiden kanssa ennen kelien lämpenemistä, tiedän, mutta mietitään sitä sitten taas...
Tässä toinen innokkaista äitin apureista laitamassa gladioluksen mukuloita multaan:

Jaahas, sitten tähän väliin kuva ensimmäisestä ruukkunarsissista tälle keväälle, tulppaanit ovat perus-kauraa täällä, ostan aina vakkari-kirppariltani Femmatorilta, kun sieltä ne saa halvalla. Priimaa eivät ole, mutta jos hinta on vaikka 2,5 e niin kolmen päivän ilostakin olen valmis maksamaan sen kyllä. Tämä on nyt kuitenkin peräisin Pirilän Kukkatalosta Hyrylästä:

Nyt loppui näköjään kuvat... No, kerrottakoon kuitenkin että santut selvisivät talvesta hengissä, nyt pääsi kaikki muutkin kukat niiden lisäksi taas kunnon hoidolle ja ovat piristymään päin aurinkoisista päivistä johtuen. Soilikeita kuoli huonoon hoitoon 3 vai neljä, tavallinen ja sinikohtaloköynnöskin meni majan maille, mitkä harmittaa kyllä, mutta antoivat siinä sivussa tilaa muille. Muita kauhean radikaaleja menetyksiä ei nyt tule mieleen, ja ainiin: Mustanmerenruusukin alkaa kukkia, joten sitä odotellessa hyvää taimi-kevättä toivottelen!

Titta

2010-01-30T21:27:00.000-08:00

...Oi oi... Mahassa velloo paha olo vieläkin, jo kolmatta kuukautta, ja kauhea ikävä olisi palstatouhuja... Olen selaillut läpi viime vuotisia kuvia ja suunnitellut ensi vuotta jo (se miten toteutus onnistuu mahan kanssa, on mysteeri...) Tomaatit on kylvetty, samoin paprikat, ananaskirsikan siemenille kävi höpösti sillä aikaa kun olin sukuloimassa...Harsoja olen pessyt, kaikki puutarha-aiheiset lehdet, kirjat ja foorumit yms. koluttu monta kertaa läpi. Ei auta, päästävä olisi jo ulos, möyhimään tätä:

...Ja näkemään näitä:

...Odottamaaan näitä:
(Pitää muistaa muuten hommata ensi kesänä lisää mansikkaa ja vattua)

....Ihailemaan ja ihmettelemään toukkia näistä:

...Seuraamaan pörriäisiä näistä:

...Jännittämään ehtivätkö nämä kypsyä ennen syksyä:

...Seuraamaan näiden villi-vauhtista kasvua:

...Moikkaamaan vanhoja tuttuja:

...Ihmettelemään kuinka hitaasti nämä kasvavat:

...Ja ihailemaan mm. näitä:

Päästä hauduttelemaan nokkoskäytettä... Haistella puolivalmista, muhevaa kompostia sitä levittäessä... Riemuita matojen runsaudesta maassa kun kurkistaa katteen alle... Ihmettelemään miten syksyllä istutetut sipulit punkevat maasta ylös...

Mutta vielä pitäisi jaksaa ainakin maaliskuulle ennenkuin kannattaa juurikaan mennä edes vilkuilemaan palstalle. Voi voi...

2009-12-12T11:31:00.000-08:00

Päivitin tuon mielestäni hieman keväisemmän pohjan ja mallin tähän, kun täällä odotellaan multapussit valmiina jo ensimmäisiä kylvöjä, joihin pääsee käsiksi joulun jälkeen.

Mutta nyt tähän väliin pari kuvaa, kyseessä ovat nyt osa uusista hankinnoista.

eli valkea marraskuunkaktus:

valkea hyasintti:
'
ja ihanainen atsalea.

Kamerana on nyt uusi digi-järjestelmä ja jalustaa käytin kuvatessa, mutta kuvat ovat silti tuhruisia...Herää siis kysymys että miksi -No. Asiahan on niin että kyllähän hilpakkeita voi olla mitä vaan mutta mikään ei auta kun itse kuvausalustana toimivaa, ei-niin-tukevaa keittiön pöytäämme heiluttaa kaksi tytön tylleröistä. Kuvaa siinä sitten.

Että sellaista tällä kertaa!

2009-12-07T23:14:00.000-08:00

Noniin, pitkästä aikaa. Syy hiljaisuuteen on kasvava masuasukki! Täällä on perinteitä noudattaen siis nyt jo kk:n verran ollut niin paha olo ettei mitään rajaa. Juuri mitään ei pysty syömään tai juomaan, joten energiataso on sen mukainen. Mutta tuttu juttu; Viivin ja Ronjan kanssa oli täysin sama juttu, ja eihän tätä ole enää jäljellä kuin se kuukausi, sitten se helpottaa.
Kukkarintamalla elämä menee omaa verkkaista tahtiaan, muutamia menetyksia on tapahtunut, omien mokien kautta: Kohtalonköynnös, morsiuskello, ja kärsimysköynnös siirtyivät manan majoille, ihan vaan kuivuuden takia. Yhden perhosorkideankin sain jo henkihieveriin samasta syystä, samoin toinen piikkikruunu suuttui "yllättäen" kun unohdin sen pimeään, kastelematta, melkein kuukaudeksi, mutta vielä siinä henki pihisee.

Soilikit ja pelakoiden pistokkaat voivat yllättävän hyvin, kiitos sen loisteputkivalaisimen, jonka hommasin talvi-ja taimivaloksi viime talvena.

Uusia hankintoja on tullut tehtyä muutamia: marraskuunkaktuksia pari. Minulla on ollut se normi aniliinin värinen, jonka olen itse kasvattanut siskolikan antamista pistokkaista (kiitos vielä Merja). Nyt en pystynyt vastustamaan kiusausta sellaisen hailakan vaaleanpunaisen, ja valkean kohdalla. Toinen villitys on amaryllikset: Ostin Plantagenista marraskuun alussa yhden valkean sipulin, ne oli juuri tulleet myyntiin, joten pääsin valitsemaan oikein mega-suuren sipulan, ja se kukkikin jo kahdella vanalla. 8 kukkaa oli yhtä aikaa auki, ja voi että kuin komea se oli, ja niin vähällä hoidolla: Pari kastelua vaan.

Nyt tietysti innostuin niin noista, että tuolla on jo vaaleanpunaisen sipuli odottamassa istutusta, ja Espoon Plantagenista ostin 3 miniamaryllistä. (Olivat tarjouksessa, 10e.) Ja harmittaa etten herännyt aiemmin, vaan missasin Exotic Gardenin erikoisuudet, ja Hyötykasviyhdistyksenkin herkut... No mutta, alesta uudenvuoden jälkeen voi metsästää taas. En vain tykkää siitä perinteisestä punaisesta, vaan haluan erikoisemman värisiä ja niitä ei ihan samalla lailla tunnu kaupoissa olevan.
Että semmoista tällä rintamalla, enköhän palaa vielä, mutta hyvää joulun alus-aikaa kuitenkin, minulla täällä tuo jouluradio raikaakin juuri.

Kukkivia ja nuppuja.

2009-10-06T00:26:00.000-07:00

Kuvailin tuossa eräänä aamuna joitain kukassa olevia, sekä nuppuja.Taisin muuten sama päivänä muistaa pelastaa tämän marraskuunkakatuksen parvekkeelta pakkasen kourista (ulkona oli 2 astetta pakkasta mittarin mukaan).

I have photographed some bloomig flowers and some buds. I think this was the exact morning, when I rescued this away from balcony, there were freezing.(2 minus celsius-degrees)

Tämä kukki jo pienemmällä kukkamäärällä aiemmin syyskesällä, siksi yllätyinkin kun alkoi uudestaan näkyä punaisia nupun alkuja. Nyt tämä on aivan täynnään nuppuja jotka alkavat aivan kohta aueta.
...Ja armoton lehtikaktusten himo vaivaa, vaikka joka paikka on niin täynnä kukkia etten saanut edes talvetukseen kaikkia mitä olisi halunnut.

This flourished earlier with some less flowers, that´s why I was so surprised to see it starting to develop those once again. Now this is full of buds and they are starting to open up in a while.
...I would so much like to get these more,it´s a shame there isn´t space to do that.

Parvekkeella kukkivat vielä pelargonit, näistä on pistokkaat talvetusta varten jo sisällä. Eräs naapuri toi vielä pari päivää sitten yhden pelakan lisääkin.Se on nupulla, mutta kukat aukeavat varmaankin kohta jotta näen millainen kaunokainen hän on.

On the balcony there are these Pelargoniums blooming, I have taken cuttings from these for the winter and next summer. One of my neighbours gave me one more of these, it will open it´s flowers in a while, so I then get to see how pretty is she.

Ja parvekelaatikoissa kukkivat verenpisarat ja leijonankidat, on siellä toki muitakin mutta nämä nyt pääsivät kuvaan.

And also these are still blooming, there are few others too, but these managed to get them selfs in a pic.

Mukavaa perjantaita!
Have a nice friday!

Toukkia siellä ja toukkia täällä.

2009-09-30T04:16:00.000-07:00

Niitäpä niitä, toukkia siis, on näkynyt tuolla palstalla käydessä. Minulla on noihin toukkiin ja muihin öttiäisiin semmoinen melko rento suhtautuminen: Ei niin haittaa jos nyt pikkusen pistelevät palstalta jotakin poskeensa (Välillä saa mennä vaikka enemmänkin mutta siitä tuonnenpana), ajatusmalli menee lähinnä niin että jotainhan niittenkin täytyy syödä ja jos maltan pitää näppini erossa niin todennäköisesti luontoäiti hoitaa ongelmaa tai ainakin lieventää sopivasti, ilman ylimääräistä vaivaa tai muita toimenpiteitä. Toimii yleensä, välillä ei. Ja ei toimi kyllä kaikkeen, kuten esim. kirpat.

Muistan opiskeluajoilta kuinka luokkakaverieni (keski-ikäisiä naisia melkein kaikki) kanssa bongattiin koulun pihalta eräästä kesäkukkaistutuksesta valtaisa määrä toukkia aterioimassa hyvällä ruokahalulla. Me sitten täpinöissämme ilmoittamaan eräälle kouluttajalle että tämmöstä ja tuolla ja odotettiin että nyt vaan ruiskut ja muut aseet esiin ja toukilta nirri pois. Hämmästys oli suuri kun koulutaja totesi leppoisasti että todennäköisesti ovat perhosten toukkia, ja jotainhan niittenkin täytyy syödä. Kyseessä oli kyllä luonnonsuojelun puolellakin vaikuttava henkilö ja se varmastikkin myös vaikutti asenteeseen melko vahvasti, mutta vasta nykyään olen tuon totemuksen oikeasti sisäistänyt ja sen mukaan tuolla palstallakin touhuan. Kun muut kaivelevat siellä tolupurkkia tai mäntysuopaa esiin, minä alan kaivella kameraa, ja myöhemmin hyönteisfoorumin sivustoa. Näin sen voi ottaa, koska tuosta touhusta ei ole leipä kiinni, ammattiviljely on asia erikseen.
Mutta sitten niihin löytöihin:

Kuvittelen tunnistaneeni tämän mutta nyt en tietenkään muista sen nimeä. Siis se sarvellinen iso koppakuoriainen. Toukka oli melkoinen jötkäle ja minä onneton taisin sitä talikolla pistää hanuriin maa-artisokkia nostellessani.

Nämä aterioivat n. 5 hengen voimin ruusukaaleissa, hienosti pysyttäytyivat lehdissä ja jättivät keräset minulle. Kaaliperhosen toukkia taitavat olla siis he. -Palstanaapuri oli muuten samaan aikaan käymässä omalla puolellaan kun minä, hänellä oli tyttö mukanaan, ja tylleröisen kanssa ihasteltiin näitä toukkia ja kastematojakin näkyi ihanan paljon tyllerön mielestä. -Ja minä olin asiasta aivan yhtä iloinen.

Aiemmin kesällä melkein kaikki kurkkuyrtit valloitti majapaikakseen toukka-armeija. En muista enää edes minä värisiä olivat, koska en saanut heistä kuvaa kun kamerasta loppui akut ja seuraavalla kerralla he olivat jo poistuneet pelipaikalta. Se että tapahtuiko poistuminen koteloihin vai eri ateriapaikkaan, sitä en tiedä, mutta ainakin palstalla on viime kesänä näkyi paljon perhosia.

Noiden ruusukaalin kerästen mukana oli muuten sala-matkustanut jääkaappiin asti pieni vihreä toukka, joka löytyi kerältä köllimästä kun aloin parin päivän päästä putsata ruusukaalin keräsiä ruoanlaittoa varten. Ensin ajattelin että onkohan se kuollut hapenpuutteeseen, mutta sitten tuli mieleen että ehkä se vaan on jotenkin horroksessa tai muussa sen tapaisessa. No, pöydällä hurisi sienilastisssa kasvikuivuri, joten asetin toukkakiepin siihen lämmittelemään, ja kohta se jo alkoikin oikoa itseään ja mönkimään eteenpäin. Tylleröisten kanssa sitten hetken ihailun jälkeen vietiin se yhdessä parvekkeelle jatkamaan touhujaan. -Hauska pieni otus...

Hoya-kollaasi.

2009-09-22T05:08:00.000-07:00

Piti saada opetella kollaasin tekoa, niin näpsin tuosta posliinikukan tertusta noita kuvia ihailtavaksi kollaasiin. Olkaatten hyvät.

ELMO-puistoa pukkaa.

2009-09-20T22:50:00.000-07:00

Viimeksi tuossa lähimetsässä sienessä käydessäni huomasin että siellä oli käyty pyörimässä mönkiän kanssa ja hakattu maahan sinne tänne tikkuja jotka oli numeroitu. Nyt sitten etsiskelin kaavoitus-juttuja netistä, jotta onkohan menossa vasaran alle, ja selvisi että urheilupuistohan siihen tulee. Varmasti mukava juttu niille jotka siellä tulee harrastamaan, mutta sieniä ja mustikoita siellä tuskin kasvaa, ja palokärkiä sekä muita tikkoja tuskin sitten enää näkyy...Watuttaa vahvasti...

-Herranjuubeli! Sehän kukkii!

2009-09-19T02:35:00.000-07:00

Tuo oli siis fiilis kun tänään kukkia hoidellessa ja tarkemmin syynätessä paikansin Hoya ´Compacta´:sta kukkatertun. Olin jo valmis antamaan tuon pois, tarjosinkin jo pentissä eräälle harrastajalle, mutta hänestä ei kuulunut mitään. Kaippa tuo siitä sisuuntui, kun roskiin heiton suunnitteluhan on se toinen, mikä yleensä aiheuttaa tämän reaktion...

Mutta iloinen yllätys, ihana itseasiassa! Kylläpä piristi päivää, kun viime aikoina olen vain murheellisena katsellut noita vasta ostettuja soilikeita, jotka lotkottavat vähän väliä, kun en ole vielä ehtinyt vaihtaa niille parempaa kasvualustaa.
Ihanaa syyspäivää, muksut menivät mummolaan hoitoon ja tämä mamma painuu nyt sienimetsään!

Tuore maatiaisen jäsen, päivää.

2009-09-17T03:36:00.000-07:00

Olen päättänyt alkaa pitää palstailusta jonkinlaista muistikirjaa, tai kai sitä päiväkirjaksikin voisi kutsua... Kyseessä on siis paksuhko, normi vihko, johon kirjoittelen ylös kylvöaikoja, saatuja satoja, kukinta-aikoja, säitä, tuholaisia, lajikkeita tietoja mitä pitää muistaa etsiä,yms.Vähän niinkuin tänne, mutta tarkempaa tietoa ja enemmän. Hyvinkin vapaalla kädella raapustan, siinä muodossa missä se sattuu mieleen juolahtamaan.
Ideana oli alunperin laittaa noita tietoja ylös ihan vaan käytännön takia: Nuo tiedot helpottavat jokaista vuotta, mutta huomasin nauttivani saadessani kirjoittaa käsin pikku pätkiä oman pikku palstani elämästä. Ja onhan noita, toisekseen, varmasti mukava lueskella tulevaisuudessa.

Toinen tapahtunut asia on että liityin Maatiaisen jäseneksi, ollessani heidän syys-taimivaihdossa. Olen suunnitellut liittymistä jo monta vuotta, mutta aina se vain on jäänyt tekemättä. Sain mukaani heti jo vanhoja jäsenlehtiä, ja niitä eilen lueskelin kylvyssä lojuessani.

Voin nyt siis kertoa että kyseessä ei ole heppoinen lehti, vaan yllätyin, kuinka asiantuntevaa, ajankohtaista ja tarkkaa tietoa lehdissä oli. Tutustukaa ihmeessä kyseiseen yhdistykseen, jos maatiais-asiat, edes puutarhan puolelta, kiinnostaa.

Väriterapiaa julkisessa jaossa.

2009-09-15T10:54:00.000-07:00

Olen ottanut tavakseni kerätä aina palstalta värienergiaa kotiin kukkien muodossa, ja sieltä hennookin kerätä aika runsaalla kädellä, koska itse niitä tulee siellä itse kasvupaikalla ihailtua niin kovin pieniä hetkiä.
Tällä kertaa mukaan pääsivät mäkimeirami, kas tässä:

Ja ihanaksi väriläikäksi olohuoneeseen viimeiset kaksi gladiolusta, artisokkaa ja astereita:

Tässä vielä yleiskuvaa:

Gladiolukset pelastin ihan noita hallojakin silmällä pitäen, jotta eivät ihan hukkaan pääse menemään.

On mainiota, miten ihmiset reagoivat, kun huomaavat nuo kukkakimput pyörän korissa keikkumassa, olen tätä seurannut jo pidemmän aikaa: Suurimmalla osalla ihmisistä nimittäin alkaa suupielet nousta välittömästi kimpun nähtyään, eli väriterapiaa se on muillekin liikenteessä oleville. Joten eilen tuli siis päivän hyvä työ jo tuossa kohdin tehtyä.

Halla-lallalaa...

2009-09-14T11:17:00.000-07:00

Ehtoota. Tulin tuossa pari tuntia sitten palstalta, taisi kello olla puoli kahdeksan kun olin kotona, ja juuri ennen pimeän tuloa ehdin. Kohta on turha haaveilla palstalle menosta arki-iltaisin. Täytyy siis nauttia tästä vielä niin kauan kuin se on mahdollista tälle syksylle. Ja kyllä nautinkin. Tykkään tuosta omasta reitistäni palstalle: Pyöräilen aina samaa kautta, en lyhintä tietä, vaan kauneinta ja mukavinta. Sorateitä, omakotialueita, puro... Ja mp3 aina korvilla ja siellä se juuri sillä hetkellä paras soittolista, viime aikoina siellä on soinut paljon mm. tämä, tämä, tämä, tämä ja tämä.

Tänä syksynä sitten menee puolet minunkin palstastani kyntöön ja keväällä se vielä äestetään. En haluaisi, mutta viime syksynä ei kukaan minun "takanani" olleista palstoista saaneet noita toimia, koska traktori upposi palstani etupuolelle kun joutui pysäyttämään terien nostoa varten. Siispä sovun nimissä suostun kyntöön vaikken siitä saatavaan hyötyyn uskokaan.
Kyselin palstaisännältä kyntöaikataulua, ja ainakin kuun loppuun saan rauhassa antaa kaiken vielä kasvaa, hyvä niin koska tomaatit ovat vasta nyt alkaneet kunnolla kypsytellä hedelmiään.

Tänä iltana kuulin palstanapurilta että on luvannut halla-yötä, joten puin harsot tomaattien niskaan. Hieman harmitti että niitä ei riittänyt maisseille, kesäkurpitsoille, ananaskirsikoille ja avomaankurkuille, koska enin osa harsoista toin kesällä tänne kotiin, pois työkalulaatikosta tilaa viemästä.
Saatte nyt nauttia ehkäpä viimeisistä tuoreista krassi-kuvista tälle kesälle, koska jos siellä halla käy, niin taitaa tuo krassi mennä heti ensimmäisten joukossa.

Mutta ei se mitään, koska olen kerännyt kaikki jo varmasti valmiit siemenet noista talteen ja kuivamaan, lisäksi on joitain vielä tämän kesän kylvöistäkin jäljelle jääneitä, joten ensi kesänäkin on luvassa ihanaa ja värikästä krassi-ilotulitusta.

Tänään illalla näistä siemeniä kerätessäni tunsin muuten ensimmäistä kertaa tuon krassin kukan tuoksun. Ilmeisesti se ei vain kuumilla säillä ja päivisin tuoksu, koska en ole sitä enne haistanut. Nyt tuoksu oli aivan selkeä, jopa voimakas. Ihana ja jotenkin vaniljainen...Vieressä kukki kyllä heliotrooppikin, mutta tuoksu tuli krassista, koska tunsin sen yksittäisestä kukastakin kun nuuuhkin oikein erikseen, tuoksu-löydöstäni onnellisena.

´Vanilla´-samettikukkaa on tämä kaunotar. Alkaa olla vasta komeimmillaan nämä puskat, näistäkin keräsin hieman siemeniä, paljon niitä ei ollutkaan vielä ehtinyt kypsyä. Kuulemma melko hyvin pysyy siemenistäkin kasvatetuissa tuo väri.

Ja ne tomaatit. Ihanaa kun joka palstailu reissulla saa kypsiä tomaatteja mukaan. Tyllerötkin tykkäävät noista ja onhan ne ihan eri makuisia kuin kaupan tomaatit.

Ja lisää krassia,olen ihan rakastunut näihin, ja en olenkaan ymmärrä, miksi nämä ei aikaisemmin mielestäni olleet minkään näköisiä, tai ehkä syynä oli ne värit. Aiemmin en tajunnut millä väri-variaatioilla näitä nykyään saa. Olin nähnyt vain ne keltaiset ja oranssit.

Ja vielä...

Ja vielä... Ihania!

Koska todellakin keräsin noista kaikki siemenet mitä vain kypsinä olen saanut, niin niitä on yli oman tarpeen ja mielelläni lähetän, vaikkapa postimaksun hinnalla, jos jollakin on tarvetta.

Perhoskukista kukkii vielä tämä yksi puska, muut ovat jo siemenetkin kypsytelleet. Näidenkin siemeniä saa täältä jos haluaa.

Punalatva on vasta näin alkutekijöissään. Myöhäinenhän tämä taitaa olla muutenkin, mutta onkohan nyt kasvupaikassakin jotain vikaa... Pitää muistaa katsoa foorumilla joku ilta että mikähän tässä on. Harmittaa koska tämän pitäisi olla yksi parhaista perhoskasveista, ja siksi haluaisin että se ehtisi kukkia.

Mysteerikasvi numero yksi. Kuva siis lehdistä...

Ja tässä sen kukka. Onkohan tämä mahdollisestikkin korean yrtti-iiso? Sitä taisin kylvää keväällä. Mitään yrtti-iisoa en ainakaan ole istuttanut tuolle paikalle. Mutta olipa mukava yllätys löytää tuollainen kukkapenkistä kesken kitkemisen.

Vielä pitää esitellä tätä leukoijaa. Olen aivan rakastunut tähän ja tämä vaan kukkii ja kukkii. Tätä voisi ehkä kokeilla ensi kesänäkin...

Leijonakidat irvistelevät taas. Vein kukkimattoman taimen palstalle ja tämä taitaa vielä olla ostotaimesta tehtailtu pistokastaimi. Näitä haluaisin korkeina versioina ensi kesäksi palstalle.

Sitten vielä mysteeritaimi numero kaksi...

Arvelisin tiibetin koirankieleksi. Alkavat nämäkin vasta nyt kukkia, joten saa nähdä ehtivätkö, vai nujertaako halla ne.

Kuvia olisi vielä vaikka kuinka, mutta ehkä säästän ne vaikka sille varalle, että jos se halla vaikka vie kaiken nätin tänä yönä, niin on silti jotain kivaa mitä esitellä.
Nyt toivottelen vain hyviä öitä ja krassin täytteisiä unia.

Ahneella on ainakin ahdasta.

2009-09-10T08:22:00.000-07:00

Santtumaiset terveiset täältä taas. Asian laitahan on niin, että minulla on tuolla pilvin pimein noita lehtipistokkaista kasvatettuja tunnistamattomia vauva-santtuja, samoin kaupasta ostettuja, jaettuja santtuja. Suurin osa niistä ei vielä kuki, joten mistään ei uskalla luopua, ettei vain ainokaista tule antaneeksi pois. Nyt siis ahtaudessa vain odotellaan että alkavat kukkia yksi kerrassaan, jotta niistä joita sitten todistetusti on useampia, voi antaa ylimääräiset pois. Yksi on tähän mennessä löytynyt, siitä kuva alhaalla. Ja tälle ihanaiselle pitäisi siis uusi koti löytää, ja ajattelin ovelana, että jospa armas veljeni siellä puolella ruutua olisi halukas adoptoimaan kyseisen yksilön?

Tämän kuvan otin vain omaksi ilokseni, koska tykkään noista keijukaisista.

Tulinpa sitten eräänä päivää ostaneeksi ikäänkuin palan viidakkoa, noin niin kuin värinokkosten muodossa... Olin himoinnut tuollaista yhtä jo pitkän aikaa, mutta en hennonut koskaan ostaa, ja viime käynnillä ne maksoivat sitten 5e/3kpl, joten pakkohan semoinen satsi oli pelastaa tänne tätä ahtautta helpottamaan...

Tämä on tämän kesän pistokas-pelakka, emo on näkynyt kuvissa täälläkin. Nostin vain parvekkeelta jo ison osan tulevista talvetus-kokeiluista sisään, ja tämä oli silloin vasta nupulla. Ei ottanut itseensä ilman alan vaihdoksesta, joten ehkä se lupaa talvea silmällä pitäen hyvää ;)

Kukkiva kaktus.

2009-08-19T09:29:00.000-07:00

Nyt on nautittu sitten kunnon kukinnasta tuon marraskuunkaktuksen kanssa. Laitoin sen jo kesällä tuonne parvekkeelle, ideana oli saada se kukkimaan, ja kuten alla olevasta kuvasta näkyy, sehän toimi. -Nyt ei sitten tarvitsisi kun muistaa ottaa se sisän ennen hallojen saapumista...

Mukulabegoniakin alkoi kukkia, vähän raasu on hän, kai se olisi tykännyt vähän valoisammasta ja lannoitetummasta elämästä, mutta nyt on tuotakin sitten kokeiltu. Jos lahjottaisi vaikka tuon mukulan pois, parempaan paikkaan ja innokkaammalle hoitajalle.

Sitten kuva tuosta meidän keittiön juoru-seinästä, jossa lotkottaa tuo perhosen raasukin amppelissa. Juorut ovat vieläkin kovassa nosteessa tällä emännällä, kun eivät ole liian nirsoja, vaan tyytyvät siihen mitä sattuvat saamaan, niin valon kun kastelun ja lannoituksenkin kanssa. Ja mitä enemän leikkelee, sitä enemmän kasvaa.

Taas yksi viime kesänä saatu lehtipistokas-santtu avasi ensimmäisen kukkansa. Nätti rinsessa on hän, pitää vaan etsiä nimi prinsessalle, pentin uumenista löytyy.

Sitten yleiskuvaa makuuhuoneen ikkunasta, amppeleista. Pikkuhiljaa se alkaa näyttää juuri siltä miltä kukkahöperön ikkunan kuuluukin.

Keittön ikkunalla näyttää tältä, etualan punainen väri tulee morsiustähdestä, ja sen takana olevasta punaisesta piikkikruunusta. Vasemmalla näkyy häivähdys keltaisestakin piikkikruunusta. Nuo kaikki kolme ja lisäksi muutama soilikki tarttuivat matkaan Suomenojan Plantagenista, jossa oli hävyttömän isot alennukset tuossa joku aika sitten.

Tässä vielä lähikuva tuosta keltaisesta piikkikruunusta

Ja punaisesta. Nämä molemmat ovat olleet himottujen listalla jo kauan, mutta normaali hinnat näistä jo pieninäkin ovat olleet minusta aika suolaisia.

Ja sitten vielä se morsiustähti. Minulle tämä oli uppo-outo, mutta kun hinta oli huimat 10snt niin ei kauan tarvinnut pähkäillä että otanko mukaan. Tietoa tästä löytyy paremmin vanhoista kasvikirjoista, melkein kolmekymmentä-vuotiaista vasta, alkaa löytyä mainintaa. Näin ainakin minun huonekasvikirjojeni kanssa. Niissäkin tätä pidetään osassa kausikukkana, osa antaa edes vähän toivoa ja ohjeita jatkokasvatukseen ja talvetukseen sisällä. Mene ja tiedä että onnistuuko, mutta kokeillahan voi aina. Nyt se ainakin on kukintansa kukkinut tällä erää ja näköjään alkoi tehdä uusia nuppuja. Kukathan tässä tuoksuvat ihanalle, joten jo senkin takia olisi kiva saada tämä pysymään hengissä.

Sitten tämän mysteerikasvin vointia. Tämä on porskuttanut aika omissa oloissaan koko kesän, vettä on saanut kun on ollut tarvetta, ja lannoitettakin silloin tällöin. Ihan äskettäin osui silmä johonkin kummalliseen ja tarkemman syynin jälkeen diagnoosi oli että hänpä päätti räväyttää ja alkaa kukkia. Mikäs siinä, kyllähän se vaan tässä huushollissa passaa, joten täällä sitten seurataan tiiviisti nuppujen kasvattelua ja jännitetään kukan väriä ja muotoa.

Sitten onkin kuvat niistä uusista soilikki-hankinnoista. Tai kahdesta, koska kolmas on syvän tumman lila ja en ole onnistunut vielä kamerallani saamaan sitä oikeaa väriä kuvissa esiin. Näidenkin värit ovat vain hieman viitettä antavia, eivätkä mitenkään anna oikeutta oikeille, loistavan hehkuville väreille.

Sitten tuosta minun mysteeri-posliinikukasta kokonaiskuvaa, jos saisin jonkun joskus tunnistamaan tämän.

ja reheväksi lopuksi Peikonlehti-kissus-ruukku, joka on innostunut tänä kesänä kasvamaan ihan villisti, tästä olen varsin ylpeä, ja kyllä vaan iso hyvinvoiva peikonlehti on komea kun mikä.-Eikä kissuksessakaan mitään vikaa ole, kestävä ja rehevä. Kaunis.

Sadonkorjuuta.

2009-08-19T09:21:00.000-07:00

Palstalla on sadonkorjuu ollut kovassa vauhdissa. Porkkanoista osa on jo nostettu, pesty, paloiteltu ja kiehautettu pakkaseen, samaa kohtaloa ovat kokeneet osa palsternakoista, lantuista, nauriista ja kyssäkaaleista. Perunat jouduin nostamaan kaikki jo koska sepän toukat olivat päässet herkuttelun makuun niillä. Paljonhan mistään noista ei ollutkaan ja aika pieniä vielä kasvaa, koska maa on vielä toipilas, mutta hiljalleen paraneva sellainen. Yhdistetty kate-komposti-nokkosrohtoraunioyrttikäyte-kesanto-hiekka-kuuri toimii hiljalleen ja varmasti. Ja matokaverit vain huokailevat tyytyväisyydestä maha pullollaan.

Tomaatit tuin tuossa eräänä päivänä, kun versot olivat painuneet maahan raakileitten painosta. Nyt saavat aurinkoa paremmin, eikä tarvitse etanoitakaan niin pelätä. -Hiljalleen alkoivat punertua, tämä tosin on heti tuennan jälkeen otettu kuva, joten vielä ei tässä punerra eikä edes kellerrä, mutta määrästä saatte hieman käsitystä.

Pitää kohta varmaankin alkaa harsottaa ja auttaisikohan kypsyttelyyn jos napsisi versojen päät pois ja loput kukatkin pois?

Maissi alkoi kukkia. -Että on ylpeä olo... JOs edes yhden tähkän saan maistiaisiksi, niin ooen täysin tyytyväinen. Kyseessä on siis matala, vain noin 40cm korkea versio.

Hyötykasviyhdistyksen taimitorilta ostin keväällä kaksi sormustinkukan- ja kaksi salkoruusun tainta. Molempien kanssa olin jo luopunut toivosta että näkisin kukintaa tänä kesänä, ja olin valmis tyytymään edes siihen jos saan ensi kevääseen pysymään hengissä jollakin konstilla. Mutta sormustinkukkapas yllätti, ja oli tehnyt ihan salaa pienen kukkavarren, ja kun aloin tarkemmin katsella, niin toisessakin on. Jospa tästä alkaisi sormsutinkukan voittokulku palstallani? Taidan auttaa veijaria heittelemällä loppusyksystä vielä kaupan pussista lisää siemeniä maahan.

Palstalta pari yleiskuvaa, harsotetuille länteille kylvin apila-kaura-seosta, ajattelin että jos ehtisi oraalle, niin taas saisi matokaiset lisää ruokaa.

Ruma valkea muovituoli, eikö vaan? Tiedän.

Ja toisesta suunnasta kuvaa, puinen kuutio on omin pikku kätösin tehty kompostikehikko, jonka takana on varsinainen lämpökompostori. Kehikolla ei varsinaisesti ole virkaa palstalla koska levitän puolivalmiin kompostimassan maan pinnalle jatkamaan maatumistaan, mutta kehikko palvelee extraajana: Milloin se varastoi edellä mainittua massaa ennen kuin ehdin levittää sen. Välillä se toimii heinän kuivatus-paikkana. Ja kohta se saa toimia hevonpeen ja heinän varastopaikkana, kunhan saan houkuteltua isännän tallireissulle kyseisiä aineksia hakemaan.

Latvoin viimeksi palstalla käydessäni ruusukaalien latvat, jotta käyttäisivät nyt kaiken voimansa pikku kerien kasvatteluun. Jään siis kielipitkällä odottamaan.

Palstan otukset.

2009-08-13T12:19:00.000-07:00

Ajattelin tehdä näistä kokonaan oman postauksensa, koska tänään kun olin pitkään hommissa palstalla, tuli kameralla tallennettua jos jonkinlaista vipeltäjää.

Aloitetaan perhosista. Lähdin tänä kesänä mukaan vapaaehtoisena hoitamaan Keravan perhospuutarhaa, siitä myöhemmin lisää, mutta sen myötä on alkoi kiinnostaa perhoset, josta kiinnostus levisi muihinkin hyönteisiin ja muihin ökömököihin. Olen hiljalleen opetellut tuntemaan muutamia perhosia, ja tänään bongasinkin palstalla liihottelemassa amiraaleja ja lanttuperhosia, sekä neitoperhosia joista yhden sain pariin kuvaan asti:

Bongaus-kukkana siis mäkimeirami.

Kesken kitkennän huomasin saaneeni seuraa fasaanipoikueesta emonsa kanssa:

Nämä olivat veikeää seurattavaa.

Ja sammakoita on näkynyt tasaiseen tahtiin tänä kesänä palstalla, tänään bongaus saldona oli 2 pikkusammakkoa ja neljä isoa, mm tämä köriläs:

Kaikenlaisia pörriäisiä oli pilvin pimein, joka puolella tuntui surisevan ja pörisevän. Tässä kimalainen hunajakukalla:

palstan kukkivat.

2009-08-13T11:01:00.000-07:00

Nyt blogihiljaisuuden päättymisen kunniaksi tulee mega-postaus palstan kukkivista. :)

Vanilla-samettiruusu, josta voin ylpeänä kertoa että itse kasvatetut taimet. :)

Revonhäntä, jonka taimet myös itse kasvatettu. Raasut ovat aivan miniatyyrejä, korkeuttakin vain reilu parisenkymmentä senttiä, mutta kukkivat vaan silti.

Elokuunasteri vasta aloittelee kukintaa. Tykkään tämän nupuistakin.

Valkoreseda. Kuulemma saattaa elää ainakin toisenkin vuoden (Tai siementääkö ehkä, en tiedä). Mutta minun puolestani saisi nousta paikaltaan ensi kesänäkin:

Perhoskukkia. Tätä tulee paljon lisää ensi kesänä!

toinen väri-variaatio:

Ja lisää samettiruusua, ja nämäkin niitä omia rääpäle-taimia:

Sitten krasseja. Innostuin keväällä kylvämään kaikkia värejä joiden siemeniä olen saanut haalittua ja nyt on palstalla ihana riemunkirjava krassipenkki, tässä muutama silmäys:

Tomaatti! :) Kasvatin itse tomaatin taimia tammikuusta lähtien, istutin palstalle avomaalle niitä ja ajattelin vain testata miten pärjää tomaatti avomaalla. Alku näytti heikolta koska taimet melkein nääntyivät shokkiin joka seurasi kun suojaiselta ja varjoisalta parvekkeelta taimet muuttivat tuuliselle ja paahteiselle palstapellolle. Onneksi siten alkoivat sateet ja tomaatitkin alkoivat tehdä uusia versoja ja kukkia kunnolla. Nokkoskäytettä ovat myös saaneet muutamaan otteeseen. Tänään sitten söin ensimmäisen kypsän tomaatin ja tuin versot kunnolla koska ne kirjaimellisesti ovat painuneet maahan raakileitten painosta. Kaikkiahan ne eivät mitenkään ehdi kypsyttää ja tämä kesä on ollut aika ihanteellinen tähän kokeiluun, mutta nuo seikat eivät vaikuta siihen tosiasiaan että kylläpä on tyytyväinen olo (-Ja ehkä himpun verran ylpeäkin). :)

Värimintun kukkia. Perhoset tykkäävät tästä ja koitin tänään näpsiä mm. tämän päältä perhoskuvia mutta olivat liian arkoja ja vikkeliä minulle ja kameralle. Muutaman perhoskuvan sain napattua, siitä ensi postauksessa lisää.

Sitten kivan väristä kehäkukkaa josta täytyy muistaa kerätä siemenet talteen.

Mustaherukkakin antoi jo muutaman desin marjoja (Istutettu viime keväänä)

Itse kasvatetut kaunokaiset kukkivat ensimmäistä kertaa:

Kurkkuyrtti pääsee palstan vakiovieras-listalle, on sen verran vaivaton kasvatettava (Kuulemma ei välttämättä tarvitse edes kylvää joka vuosi kun siementää itsensä niin tehokkaasti kasvupaikalle).

Ja toisella värillä:

Krassipenkistä vielä vähän kokonaiskuvaa:

Ja kuukausimansikasta yksi räpsy:

se huima pinaattisato :D

2009-07-09T09:51:00.000-07:00

Koska en tunnu saavan aikaiseksi postata nykyään minnekkään mitään, niin saatte molempiin blogeihin pelkät kuva postaukset, ja lisään tekstit myöhemmin, kunhan ehdin :) Kas tässä siis räpsyjä koko taukoilun ajalta:

XXXX

Muoks, nyt saatte tekstiäkin jo taas... :D

Eli tämän näköiset kasvustot jaksoi vääntää pinaatti keväällä, ennenkuin lakoi kehittää kukkanuppuja jolloin napsaisin ne jalostumaan keitoksi:

Päivänkakkara, jota sain viime syksynä erältä palstalaiselta, kukki yhtenä komeimpana minun pläntilläni, kaverina sillä on vaaleanpunaista siankärsämöä, jonka olen siirtanyt eräältä tien penkereeltä:

Nämä tuijottelijat kasvattelin tammikuusta lähtien, ideana oli saada kukkivat orvokit vapuksi partsille, mutta eihän se nyt niin mennytkään taas...No, alkukesästä kukkivat kuitenkin nätisti palstalla, ja jätin heidät sinne perennojen sekaan siementämään.-Saa nähdä minkavärisiä orvokkeja ensi keväänä putkahtelee:

kuvauksia matkan varrelta.

2009-07-09T09:49:00.000-07:00

Koska en tunnu saavan aikaiseksi postata nykyään minnekkään mitään, niin saatte molempiin blogeihin pelkät kuvapostaukset, ja lisään tekstit myöhemmin, kunhan ehdin :) Kas tässä siis räpsyjä koko taukoilun ajalta:

XXXX
Eräällä palstareissulla napsin tuossa Rekolassa purosta(/joesta?) kuvia:

Ja vielä tämmönen:

santtuja

2009-07-09T09:44:00.000-07:00

hengissä ollaan :)

2009-06-16T05:54:00.000-07:00

Koska en tunnu saavan aikaiseksi postata nykyään minnekkään mitään, niin saatte molempiin blogeihin pelkät kuvapostaukset, ja lisään tekstit myöhemmin, kunhan ehdin :) Kas tässä siis räpsyjä koko taukoilun ajalta:

XXXXX

Tässä keskellä kesää napattu kuva makkarin ikkunalta. Niinkun näkyy, niin viime syyskesällä saadut soilikin pistokkaat kukkivat jo täyttä päätä, vaikea uskoa näitä kuvia katsoessa että tosiaan viime kesän lopulla nuo saapuivat tänne pelkkinä yksinä lehtinä. Tällä hetkellä (elokuun puoltaväliähän tässä elellään) eivät ole oikein enää kukassa, osasyynä varmastikkin huono hoito. On tullut vime aikoina ravattua niin paljon puutarhajutuissa ja marja-ja sienimetsällä että kukkien hoito on ollut ihan retuperällä.

Siipihenkilön kanssa hierottiin vaihtokauppaa, ja sen seurauksena kotiutin soilikkivauvoja ja santtuja:

Ja nämä pelargonit tarttuivat mukaan Billnäsistä, Klorofyllin omalta taimien vaihtotorilta:

Tämä myöskin kotiutui vaihtokauppojen myötä eräältä penttiläiseltä, oli joku vähän erikoisempi,-niin erikoinen etten edes nimeä muista-mutta hyvin kasvaa. :)

Ja tämä oli pakko saada Jumbon prismasta mukaan. En ole ikinä-koskaan-milloinkaan nähnyt noin raikkaan ja hempeän vaaleanpunaista sattua, kertakaikkiaan syötävän suloinen tapaus:

Ja tattadadaa: Sinikohtalonköynnöksessä on kukkanuput! Tällä hetkellä nuput ovat jo paljon suurempia:

Vielä pelakka-pistokkaista kuvia, vasemmalla näkyy tuoksupelargoni, jonka olen myös saanut tänä kesänä vaihdon kautta:

Tämän ´Silvia´-soilikin ostin ihan vaan ruokakaupasta:

Parvekkeella kukkii päivänsini.

2009-06-16T05:31:00.000-07:00

Tänä aamuna odotti parvekkeella ihana yllätys:

-Ja heti tuli mieleen kaksi asiaa:
1. Arvatkaa maltanko tämän jälkeen tätä(kään) viedä palstalle.
2. Miksen, voi miksen kasvattanut näitä enemmän?

Sitten pelargonien kuulumisiin.-Uusista pelakoista napsin parempia kuvia nyt kun kukkatertut alkavat olla kunnolla auki:

Ja lähempää:

Tykkään tuosta niinkun NIIN paljon.

Ja se toinen:

Näistäkin on jo pistokkaat juurtumassa.

Sitten ananaskirsikka (siis se peruviana) se on aivan täynnä kukkia ja lyhdyn alkuja:

Ja taas lähempää:

Tätä täytyy laittaa seuraavinakin vuosina, oli niin mainio kokeilu.
Sieltä messuilta Billnäsistä ostin muuten eräästä harrastajalta (terveiset Omenapuulle) toista ananaskirsikkaa, en nyt muista ulkoa mikä sen toisen tieteellinen nimi oli, mutta kiva on että nyt on molempia. :)
Messuista muuten vielä sen verran että kiitokset kyydistä ja lipusta Llaura, ja Hannelelle kiitokset matkaseurasta. Ja löytyihän sieltä kaikkea ihanaa, laitan joskus kuvia niistä hankinnoista erikseen.

Sitten pari kuvaa parvekelaatikoista:

alkavat olla suht reheviä, ja tykkään noista juuri tuon sekalaisuuden ja runsauden takia.

Ahaa, vielä yksi kuva oleanterista, sekin (niinkuin muutama muukin sisäkukka) pääsi ulkoruokintaan parvekkeelle kesäksi:

-Illalla pääsen pitkästä aikaa taas palstalle, ja vien kesäkukkataimet ja muut mennessäni, isäntä heittää autolla mut kukkineni. :) Ihanaa.

Viidakko tihenee.

2009-06-05T13:38:00.000-07:00

Jihaa! Huomenna tämä mamma pääsee sinne Billnäsiin messuille! Saa nähdä mitä kaikkea kivaa löytyy ja näkyykö foorumilaisia kuin paljon, kiva olisi saada nettitutuille kasvoja :).

Mutta muutakin syytä riemuun on: Orkidea ei tehnyt uutta kukkavanaa, vain hurjasti uusia juuria ja nämä:

Justiin lakastui se edellinen kukka, mutta kohta tuo toinen nuppu noista aukeaa. Ja paikansin tuosta punkkejakin, joita olen koittanut saada pois, en vielä kauhean agressiivisesti, mutta pitäää kohta perehtyä tarkemmin mitä niille pitäisi ihan aikuisten oikeasti tehdä. Jännää (heh heh, aika jännää!) on että punkit eivät tunnu kipuavan tuohon juoruun, vaikka ne rotkottavat tuossa ihan kylki-kyljessä, juorua olen tiiraillut ja syynäillyt ja ei siellä vaan kerta kaikkiaan ole punkkeja, ne vaan kipittelevät tuossa orkidean "mullan" pinnalla, juurissa ja lehdillä.

Gloksiniaan sain aiksiseksi tämmöset, joita kovasti toivon siemenkodiksi. Ainakin leikin pörriäistä näille parina iltana.

Ja kirpparilta ostin tas yhden Hoyan eli posliinikukan. Pitää vaan vaihtaa tämä parempaan kasvualustaan. Muut Hoyat ovat tuntuneet viihtyvän orkideamulta-kukkamulta seoksessa, joten siihen pääsee tämäkin.

Pentin kautta tein pistokasvaihtoa, ja tämmöiset komeat aasiankorvan alut sain tänne suuntaan. Kiitokset vielä Safranelle. Minullahan kasvaa tuolla kissuksen ja peikonlehden juurella kultakorvaa, joten jos nämä laittaisi sen kanssa omaan ruukkuunsa, kunhan ovat juurtuneet.

Herttalyhty-köynnös alkoi kukkia, ja nyt muistan taas miksi tämä on minusta niin hurmaava kasvi:

Oleanterikin avasi mutama päivä sitten ensimmäisen kukkansa (Kiitokset tästä LukinLiljalle) Nuo kukat ovat ihania ja tuoksuvatkin hyvälle:

Ja Siipihenkilölle kuuluu kiitokset näista valloittavista vauveleista:

Että nyt on soilikkeja ja santtuja, ja eilen saapui vielä yksi iso pistokaspaketti, mm. nimellisten santtujen lehtiä, nappinhiippa, ruusuliisa ja yksi jonka nimeä en edes vielä muista ulkoa. :)

pelakka-hurahdusta ilmoilla.

2009-06-04T14:02:00.000-07:00

Tämmösiä ihanuuksia oli pakko saada Pirilästä:

Ovat siis niitä aiemmin mainittuja pelargoneja ja vasta kohtapuoliin alkavat kukkia kunnolla. Tarkoitus oli viedä kaikki nuo kolme pelakkaa palstalle, vaikka ruukuissaan pistää maahan, ja koittaa talvettaa ne loisteputkien alla. Nyt vaan en tiedä enää että maltanko viedä niitä palstalle, kun ovat niin nättejä ja palstalla en kauhean paljon kuitenkaan ehdi aikaa vietellä, lähinnä aina hommat teen ja lähden kotia. Tuossa parvekkeella näitä ehtisi ihailemaan paljon enemmän... On vain kovin varjoisa tuo meidän parveke, etten ole ollenkaan vakuuttunut että jaksavatko kukkia kuinka paljon tuossa...

Räpsin pari kuvaa taas parvekkeesta. Vimppasin siis tuosta laatikko-penkin päältä patjat pois, ja näin TADAA:

sain varsin tilavan pöydän lisätilaksi taimille :)

Tajusin tuossa aiemmin että en ole parvekkeen oikeista, omista istutuksista laittanut vielä yhtään kuvaa, joten siihen tulee korjaus nyt:

Eli kasvavat leijonankitaa, verenpisaraa, hopeakäpälää, jotain haisuyrttiä (kirjoliisukkako se nyt oli?) lobeliaa ja tuoksupielusta. Ja tytöt maalasivat kiviä vielä laatikoihin kasvien juurille koristeiksi.

Nuo epämääräiset purnukat tuolla laatikoissa ovat kasvatuksessa olevia taimia, laitoin noihin rakoihin noita purnukoita, jotta saavat mahdollisimman paljon valoa.

Tästä toisesta verenpisarastakaan ei ole tullut muuten aiemmin laitettua kunnon kuvaa tänne:

Ja parempi kuva vielä verbenastakin. -Kylän kirpparilla oli tummanpunaista samaa verbenaa 80 snt taimi, ja musta alkaa tuntua että pakko on hakea tässä joku päivä pari...

Ja vielä tulikruunusta yksi räpsy:

Ja ahkeraliisastakin:

Palstalla etsiskelin viime kesänä hommattua suklaaminttua, ja ei meinannut löytyä millään kuin kuivuneita viime kesän versoja, lopulta yhden kate-tuppaan alta löytyi tämmöinen pieni rääpäle, mutta tuoksusta ei voinut erehtyä. Tämäkin oli juurestaan jo mädäntynyt, en tiedä miksi, mutta pelastin sen juurtumaan ja keräämään voimiaan tänne kotiin. Nyt tämä on jo päässyt kahdessa osassa multiin kasvamaan.

tuoksuköynnöksen vauvelit

2009-06-02T05:10:00.000-07:00

Täällä taas, ja täällä se kasvun suhina vaan kuuluu, sisälläkin, kun on ollut niin valoisaa ja lämmintä. Suhinalla kasvaa varsinkin tämä kohtalonköynnös:

Mustanmerenruusut olivat niin honkkeleita että kyllästyin ja nypin kukat pois ja latvat nipsasin tuohon samaan purkkiin juurtumaan. Pikkusen enemmän olen kastellut ja enimmältä paahteelta suojannut ja juurtuihan ne! :)

Ja kevättalvella saadut tuoksuköynnöksen pistokkaat alkavat kasvaa hiljalleen. Näillä onkin ollut melkoinen reissu tässä taannoin: Olivat juurtuneet, ja möllöttivat tuolla saviruukussaan, kunnes Ronja vahingossa sai huitaistua ruukun lattialle. No, ihan tuusan palasiksihan se meni, joten keräsin pistokkaat pienen määrän kanssa multaa, ja pistin ne pieneen pussiin, noin niinkun väliaikaisratkaisuna... Siellä ne olivat rojukasan (anteeksi, eihän MEILLÄ tietenkään ikinä ole sekaista, sotkuista tai saati rojukasoja ;) )takana jemmassa, hautautuivat sinne, ja muistin ne vasta kun siivotessa löysin rassukat sieltä. Olivat ihan kuiviltaan, maanneet siellä kolosessaan jo varmaan kuukauden ja omatunto kolkutteli joten äkkiä istutin ne uuteen ruukkuun. Tästä on nyt aikaa pari viikkoa, ja nyt tadaa:

Että ei hassummin, vai mitä?

Olen foorumeitten kautta viime aikoina tehnyt paljon vaihtoja, (-ja arvatkaa kuinka paljon on tulossa/tullut taas uusia pistokkkaita & taimia) ja joku teistä kyseli kuvaa arkijuorustani, joten tässä:

Ja lähempää:

Ja sama nimettömästä juorusta:

ja näin:

Palailen piakkoin, purin juuri vähän muitakin kuvia ,uusista pelakka-hankinnoista, parvekkeelta yms. Joten niistä seuraavalla kerralla :)

Ja kamera sanoo räps.

2009-05-30T00:11:00.000-07:00

Nyt on sitten esikasvateltu papujakin, kuvittelin koko ajan pussin kuvasta että ovat niitä italialaisia Lingua-blaa-blaa-jotakin, että ihan vallan tarviivat esikasvatuksen, mutta eivätkä olleetkaan, pussissa luki jotain ihan muuta. -Ja se pussi kulkee nyt jossain jotta en voi tarkistaa mikä se lajike oli. No, mitä kattella jossain välissä.

Viimeinen soilikkikin alkoi kukkia, ja aika ihku on hänkin, oikein rinsessa :)

Ja en muista mistä ostin tämän pelakan, mutta tämä on NIIN komea.

Ja hän omaa tämmöset lehdet:

Tämän ruusuliisan ostin tuossa yhdeltä taimimyyjältä, ja tämän myötä olen aivan totaalisen rakastunut ruusuliisoihin :

Sitten näpsin yksi päivä kuvia tuolta meijän taloyhtiön pihan kukkivista.
Petuniaa:

Aivan ihana röyhelöinen narsissi:

Sireeni (unkarin- vai puisto-, miten nää meni?)

Normi valkea sireeni:

Ja lisää petuniaa:

2009-05-24T00:02:00.000-07:00

Näpsin taas muutamia kuvia täältä sisältä.

Tässä tuo peikonlehti-kissus-istutus. Tuossa noitten juurella kituuttelee kolmea eri väriä pitsilehteä, hassu pieni pala kääpiö-köynnösviikunaa, muratin oksa ja kultalehden pistokas.
Tästä oli aiemmin juttua täällä

Sitten herttalyhtyköynnös, josta olenkin jo tässä välillä juurruttanut latvoja tuonne sekaan, taas pitäisi uusia se toimenpide, mutta pari latvaa näyttää siltä etä tekee kukkia, niin ei passaa nyt kajota. Tämän alun sain viime kesänä pistokkaana.

Sitten posliinikukka(jonka lajia en nyt taas muista tähän hätään) Ruukutin sen keväällä kestomulta-orkideakasvualusta-seokseen, ja pienempään ruukkuun(luin että tykkäävät läpäisevästä alustasta ja ahtaasta ruukusta) Ja sehän alkoi kasvaa! :) Täällä aiemmat kuulumiset.

Tämä santtu alkoi taas kukkia. Jaoin tuota viime kesänä ja lehtipistokkaitakin tuosta on napsittu, itelläkin taitaa tuolla yksi kasvaa.

Yksi pistokas-soilikki lisää aloitti kukintansa. Tämmöinen ihana hempukka on hän:

Ja eilen toin tuomen oksia makkariin maljakkoon tuoksua antamaan. Ihana tuoksu <3 onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_xmfucrLoGK8/Shjxtbx0msI/AAAAAAAADE0/EmZKnKg6eSc/s1600-h/kukivia+sis%C3%A4ll%C3%A4+ja+muuta+kasvua+002.jpg">

Tämmösen soilikin ostion uudeksi tulokkaaksi Hyrylän S-Marketilta. Vinkki: Ovat poistosa, ja maksavat vai 3 e kipale.

Tomaatin kukkia:

Ja tässä koko tomaatti-poppo. Oli pakko tuossa joku aika ottaa sisälle ja syynätä kunnolla kun olivat niin huonossa hapessa jo tuolla ulkona, kylmien säitten takia. Jotain epämäärästä oli lehdissä ja osassa punkkeja, muta ratkasin asian karusti leikkelemällä kaikki oudot lehdet pois, innostuivat versoja punkemaan tuon operaation seurauksena, mutta antaa ppunkea vaan, sanon minä :) Nyt olen kastellut niitä huolella, ja lannoittanut ja eilen illalla roudasin ne takasin partsille.

Perhoselle kuuluu hyvää, se on tehnyt kaksi uutta nuppua, ja selkeästi pienempi ruukku ja varjosampi paikka on piristänyt sitä muutenkin. Olen koitanut toipilasta suihkutellakkin aina ohi kulkiessani, ja se tekee paljon nystyjä tuonne tyvelleen, eli ainakin juuria on tulossa, mutta tulisiko uusi kukkavarsikin?

2009-05-20T04:19:00.000-07:00

Näpsin tänään kuvia tuosta meijän taloyhtiön pihasta muksujen kanssa ulkoillessa.

Norjanangervo alottelee tuolla kukintaansa:

Tykkään tästä tälleen juuri ennen täyttä kukintaa itseasiassa enemmän kuin täysi kukinta päällä, koska tällä lailla nuo nuput ovat kun pieniä valkeina loistavia helmiä tuon hennon vihreän seassa, ja yksittäiset avonaiset kukat pääsevät paremmin esiin kuin se kukkaryöppy myöhemmin.

Helmililja kukkii norjanangervohen katveessa:

Ja särkynyt sydänkin on päässyt ihan huomaamatta avaamaan kukkansa:

Taimikaupoilla.

2009-05-19T01:30:00.000-07:00

Viikonloppuna tuli pyörähdettyä kahdessakin eri Plantagenissa, sekä Backaksella. Kauheasti en villiintynyt lompakkoani keventämään, vaikka siellä ostoshysteriaa olikin ihmisten parissa kovasti liikkeellä. JOitain kivoja juttuja kuitenkin tarttui mukaan.

Thaibasilika (maistuu hieman anikselle-vai oliko se että vain tuoksuu, en muista...):

Kirjoliisukka ja etualalla, -oliko tuo nyt se pieni hopeakäpälä, tuoksuu kuitenkin vähän niinkuin eukalyptukselle kun hierasee sormien välissä, siksi olen siihen täysin ihastunut (Järkyttävää kuinka nopeasti nämä asiat unohtuu, muutamassa vuodessa!):

Leijonankita:

Ja toinen, vähän eri sävynen vaan (Ihania hempukoita molemmat!)

Verbena eli rautayrtti: (Taisi olla kyseessä se tarhaverbena, eikö niin?)

Ja ihana ihana verenpisara, tätäkin olrn himoinnut vaika kuinka kauan, muta nyt vasta osui kohdalle mieluisan mallinen ja värinen:

Ja kauan myöskin himoittu tulikruunu:

Ja samasta taimesta, eri kukkatertusta kuva:

Ja sitten vielä tylleröitten kasvatus-perunoista kuva, noita ollaan porukalla mullattu ja kasteltu, kohta on ämpäriin istutus aika:

Tiiättekö, että ennen vihasin kaikkea vaaleanpunaista ja hempeää... :D Ja otsahiuksia, mutta nekin itse leikasin itselleni parisen kk:tta sitten...Niin ne ajat muuttuu...

Kaikista ostoksista olen napsinut pistokkaita juurtumaan, ihan vaan kasvatuksen innosta. Enn tiedä kuinka ne uudet pikkutaimet ehtivät kukkia, mutta ei se niin ole pääasiakaan. Pääasia on että kasvaa... paljon ja kaikkea. :)

Päätän tiistai-turinani tähän.

Gloksinian kukat auki.

2009-05-17T00:53:00.000-07:00

Jihaa, gloksi sitten aukasi kukkansa, ja voi että kuinka komeita ovat, kassokaas vaikka itse:

Ja ihan nenä kiinni vielä:

Ja ensimmäisenä kukkivasta soilikistakin vielä parempi kuva:

parvekkeen taimi-härdelli

2009-05-15T13:31:00.000-07:00

Tuosta parvekkeen taimi-härdellistä on ollut puhetta jo aiemminkin ja nyt näytän sen kaikessa karuudessaan :D
Mopo keulii ja aika lujaa noitten taimien kanssa, koska se nyt vaan on niin kivaa nähdä kuinka siemenet itää ja ne pienen pienet hippuset pikkuhiljalleen muotoutuvat ihan oikeiksi kukiksi...

Ahkeraliisa alkaa jo kukkia, tämä taisi olla joku ruusuliisa:

Sitten tämä kokonaistilanne kaikessa karuudessaan:

En tiedä kuinka nuo kaikki ehtivat kukkia, siellä on kylvökukkia, esikasvatettavia ja muita sulassa sovussa, ILMAN nimilappuja! Näin pysyy ainakin tehokkaasti yllätysmomentti pelissä mukana... ;)

Pikkuhiljaa olen noita idätellyt ja sitten koulinut tuonne ulos, mutta tomaatit ja muut ovat olleet jo monta viikkoa yötä päivää ulkona, koska olen laiska enkä jaksa roudata niitä ees sun taas. Niin kauan kun pysyy plussalla öisin, saavat kituutella tuolla kaikki, tänään tosin pelastin sisään kaksi mustasilmäsusannan tainta ja tuon aiemmin nähdyn ahkeraliisan, josta haluaisin saada pari pistokastakin vielä. Tomaatit eivät tykkää, murjottavat mulle tuolla latvat violetteina, mutta ananaskirsikat ne ei vähästä säikähdä: Mokomat eivät olleet millänsäkkään ulossiirrosta, tuntuvat nauttivan vaan kukinnasta täysin rinnoin. Sisällä kasvaessa nypin tomaateista, paprikoista ja ananaskirsikoista nuput pois, vasta nyt olen siis antanut niiden kukkia.

sisäkukkia.

2009-05-15T13:28:00.000-07:00

Näpsin tänään sisäkasvatuksistakin taas kuvia.
Tässä tämä ihanainen santtu, joka oli tuolla niin upotettuna muitten kukkien lomaan, että en edes ole aiemmin tajunnut kuinka komeaksi se on muodostunut. Nyt nostin sen oikein paraatipaikalle.

Gloksinioista toinen kasvattelee nuppujaan, tänään kun kastelin sen kunnolla, se alkoi muutamassa tunnissa avata noita nuppujaan täysin auki niitä pääsee varmaankin ihailemaan vasta huomenna, mutta näpsäisin pari kuvaa kuitenkin:

Sinikohtalonköynnös on alkanut kasvaa!!! Sain pitkän pistokkaan aika hentokaisen olosena kevät-talvella, ja leikkelin sen lyhyemmiksi paloiksi juurtumaan lampun alle, pussin suojiin. Yksi pätkä selviytyi, ja huolimatta liian suuresta ruukusta, on nyt siis alkanut kasvaa pituutta:

Soilikit kasvattelevat nuppujaan. Tykkään kauheasti soilikeissa jo koko nupun kasvattelu-prosessista: Kuinka esiin ensin tulee tuo vieno lenkki/kiehkura joka kasvaa ja vahvistuu ja alkaa sitten kasvatella nuppua. Kaunista, koko prosessi, sanon minä. Santut on toinen kukka jonka
nupujen kasvatustakin on ihanaa seurata.

Kärsimyskukat pikkutaimet kasvattelevat jo toistamiseen ensimmäisiä kärhöjään. Ensimmäisen kerran tekivät sen jo varmaan 2 kk sitten mutta sitten iski kuivuus kun tämä mamma ei jaksanut hoitaa kukkia ihan joka päivä, ja henki meinasi toisilta pieniltä lähteä.

näpsittyjä kevät-otoksia.

2009-05-15T13:25:00.000-07:00

Kameraa olen nyt viime päivinä kantanut mukanani vähän joka paikkaan kun on kuvaus-inspis meneillään. -Aiheena kevät-kuvat:

Varma keväänmerkki: Jenkit. Isäntää varten nämä kuvat otin, mutta sopii aihepiiriin niin tulkoon tähän mukaan. :) Tämä yksilö bongattiin tylleröitten kanssa kävelylenkillä.

Orvokit. Kukkivat nyt niin villinä lämpösillä paikoilla, kuin mulla palstallakin, jonne yhden tuppaan viime keväänä siirsin.

Vaahtera kukkii. Ihania ovat kattella ja kurren mielestä maistuvatkin mainiolle.

Tulppaanit. Nämä kukkivat meijän taloyhtiön pihassa, kiitokset näistä kuuluvat aktiiviselle hallituksen porukalle ja muullekkin talkooväelle.

kevät-kuvia.

2009-05-11T12:31:00.000-07:00

Äitienpäivänä kirppis reissulle otin kameran matkaan, tarkoituksena kuvata vähän kevään saapumista. Tämmöiset pari otosta sain:

Lupiini tekee jo vauhdilla lehtiä.

Ja peltokorte on isoina kasvustoina ihanan hempeän näköistä, jos palstalle tuommonen kasvusto pesiytyisi, niin siitä olisi kyllä hempeys kaukana, mutta kaunista se on silti.

2009-05-11T11:30:00.000-07:00

Niitä palstan kukkivia kuvailin tässä yksi päivä. Tämmöttiis:

idänsinililja, suurin osaa kypsyttelee jo siemeniään ja taivuttelee niitä maahan ja samannäkönen, vaaleanpunainen kukki jo aiemmin, se jäi kuvaamatta kokonaan. :(

hyasintti. Kolme sipulia istutin ja olen lueskellut että euivät välttämättä kummosia töteröitä jaksa tehdä, mutta kaikki kolme kukkii näin komesti! Ovat siis ihan ulos tarkoitettuja, tosin tökin niitä joulun jämiäkin justiin mullan suojiin. Ihana tuoksu leijuu noitten sinttien ympärillä, ihana oli perata ja levittää katetta tuohon penkkiin kun samalla sai vetää sieraimiinsa tuommosia sulotuoksuja.

Ja kevätsikot kukkii, näitä on kolme vai neljä rypästä, kohta kaikki kukassa. :)

Kylvöjä olen maahan tehnyt hurjasti jo: Lanttu, nauris, mustajuuri, palsternakka, porkkana, persilja, tilli, kehäkukka, kamomilla, sinisievikki, kyssäkaali, peruna, pinaatti, retiisi, hunajakukka, silkkiunikko,pillisipuli ja punainen ruiskukka ovat jo maassa (varmasti joitain unohtui mainitakkin) suurin osa hellästi harsolla peiteltynä. Retiisi on jo isolla taimella (laitettu jo hyvän aikaa sitten maahan). Viime syksynä pikkusipuleista laitettu ilmasipuli on kanssa kasvanut kaksikertaisen harson alla ja hyvällä alulla jo. Pillisipuli 0n pienillä sirkoilla, samoin palsternakka. Ja kai noita on jo muitakin, ei nyt ole vain ehtinyt kauhean tarkasti kurkistella sinne harsojen alle ihan tänään.
Nyt ihmettelette miten kaikki tuo ja paljon muuta mahtuu aarille, eikö vaan? No, pikkusen kaikkea, suloisesti pikkupenkeissä sekaisin :D

Salainen ase tälle kesälle tulee olemaan kate tietysti, mutta ässänä hihassa yrttivedet ja -käytteet. Nokkoskäytettä laitan kohta käymään, sen pitäisi olla tujua typpi-ravinnetta ja muutenkin saada maahan eloa ihan uudella lailla. Siankärsämöä kasvaa yhden penkin laidalla ja pientareilla, raunioyrttiä kasvaa myös, niitten pitäisi olla tujuja kaliumlannoitteita, samoin saniaisten, jota en sentään ole saanut palstalleni haalittua. :D Ja peltokortteesta saa piilannoitteen. Ja kamomillaa on kasvamassa, sen pitäisi toimia vähän kaikkeen, niin tuholaistorjuntaan, kuin vahvistukseksikin.

Muoks: Linkitän tähän sivuja, joissa on noita litkujen teko-ohjeita ja asiaa niistä:

hyötykasviyhdistys
isoäidinkasvit
yrttitarha, lannoitus
yrttitarha, litkut

Notta näillä mennään.

sisäkukkien kuulumisia.

2009-05-09T00:45:00.000-07:00

Noni, sitten muutama kuva sisä-kasvatuksista.

Viimesimmät kylvöt on tässä, osa jo itäneinä. Noissa on vähän kaikkea; kesäkukkia, vihanneksia ja perennojakin:

Viime syyskesällä saadut soilikin lehdet ovat nyt jo kasvaa hujahtaneet niin että ensimmäinen kukka alkaa avautua, ja kaikissa kolmessa on nuppuja, joten kukintaa saa ihastella enemmänkin tulevaisuudessa.

Sitten Plantagenista viime syksynä ostettu mini-santtu, joka aloitti justiin kukintansa tälle kesälle:

Sitten torpankukkaa ja eurolla Pirilästä ostettu santun"raasku", josta kuoriutui kastelulla ja nypinnällä näin nätti:

Ja pari muuta tällä hetkellä kukkivaa santtua:

Ja mun armas-rakas perhonen joka jaksoi yhden kukan avata (kuivatti kolme nuppua) Nyt löytyi hyvä, sopivan valoisa paikka tälle, ja se onkin alkanut piristyä ja jatkaa kukkavanansa kasvatusta, josko se vaikka innostuisi tekemään lisää nuppuja nyt kun on paremmat olot?

Sitten viime kesänä saatu purppurajuorun pistokas, josta olen saanut kasvateltua jo ihan terhakan purppurajuorun alun (Täällä tämän alkutaipaleelta tarinaa):

Sitten kohtalonköynnös, joka jurotti viime kesän, ja ruukutin sen ahneuksissani ihan suureen ruukkuun, joten on nyt vasta alkanut kasvaa, mutta kasvaakin nyt kyllä vauhdilla!(Täällä viime kesän kuulumiset tästä):

Kaksi gloksiniaa mulla on kasvatuksessa, molemmissa nuput, ja pitemmälle päässyt on jo näin pitkälle päässyt(Ainii, pitää muistaa ottaa noista pistokkaita kasvamaan):

Siinäpä ne, ensi kerralla ehkä kuvia jo palstalta, tai sitten partsilta, siellä onkin melkonen lauma taimia...

harmaata kevätä kuvina

2009-04-30T10:30:00.000-07:00

Heissan taasen piiitkästä aikaa. Ajattelinpa laittaa näytille pari kuvaa jotka otin ensimmäisellä palstareissullani ("eksyin" palstapellolle kävely-kuvaus-lenkilläni). Ajankohtana oli pääsiäisen jälkeinen sunnuntai.

Eli tämmösiä kuvauskohteita löytyi matkan varrelta, puskia kolutessani (Hypin pitkin matkaa kävelyteiltä ojan puolelle).

Kovin harmailta näyttävät nuo kuvat nyt, kun justiin on puuhun saatu hiirenkorvat, jotka kasvavat sateitten ansiosta nyt kohisten. Tuomen oksiakin otin eilen maljakkoon kun huomasin että niissä oli jo isot nupulliset kukkatertut näkyvissä-Eli kohta pääsee sitten herneen ja punajuuren kylvöönkin, niinhän se vanha kansa neuvoo, ja siihen aion luottaa.

Palstalla oon tehnyt jo paljon ja kaikkea, ja siellä jo kukkiikin jo jotakin sipulikukkia ja esikot, mutta koskaan en saa otettua kuvia siellä, kun aina niin täpinöissäni teen hommia, että unohtuu koko kuvaaminen.

muoks, asiavirheitä korjailin vaan :)

Snäppäilyä

2009-01-20T10:42:00.000-08:00

Leikin tänään kameran kanssa. On ihan erilaista ottaa kuvia nyt kun on tuo jalusta, jolloin melkeen joka kuva onnistuu vakauden puolesta. Nimesin räpsimisen snappingiksi, en tiedä onko oikeaa englantia, mutta kuvaa asiaa hyvin.

Tämmöisiä ovat tulokset:

Kauniita kuolleita tulppaaneita.

Muistiinpanoja kylvöksistä.

Kylvöjä elegantisti tiskipöydän reunalla, sulassa sovussa tiskiharjojen ja juuresharjan kanssa.

Huonekasvi-vauvala.

Phalaenopsis tuunatussa kasvu-astiassaan.

Se euron kirpparilöytö-atsalea, vieläkin pullollaan kukkia. Hieman oon vaan trimmannut.

Ja se tötterö-käsittelyn saanut hajusintti. Hyvin toimi tötterö. -Syrän itte viännetty :)

Ja saatu tyylikäs joulukukka.

kylvö-hommia

2009-01-09T04:53:00.000-08:00

No nyt on ensinnäkin ne multaan kaipailevat uurremuorin pistokkaat ruukutettu, laitoin ne kylmänviileesti kaikki tuohon samaan, tuleepahan tuuhea ja se ensisijänen syy: Eli tilanpuute... Tiiän jo nyt että jossain vaiheessa iskee epätoivo ikkunatilasta noitten taimien kanssa. -Ja asiaa ei varmastikkaan helpota että kylvin tuossa äsken paprikat ja muutaman tomaatin ja ananaskirsikan siemenen... :) Ja eilenhän illalla siis laitoin löytämäni keijunmekon siemet ja värinokkosen...
Tässä kuitenkin tämä uurremuori:

Ja tässä siemenpusseja joista osan sisältö on nyt siis mullassa:

Eilen kävin illalla kirjastossa ja siinä matkalla kävin kaverin kukkakaupalla kahvia kinuamassa, sieltä sain nimipäiväkukiksi tämmösiä ihanuuksia:

Viivi on ihan innoissaan noista tulpuista, silmät säihkyen kattelee ja hokee että: "Kukat avautuu, kukat avautuu!" Ja lopuksi aina toteaa että: "Ei kukat yhtään Viiviä tottele." -Kun ei tulput kerta leväytä heti kukkiaaan kokonaan auki. -Että ihan yhtä malttamaton tyttö kun äitinsäkin. Hyvin on tyllerö muutenkin perillä noista kukkien tilanteista. Mm. amaryllisten avautumista se odotti hartaasti, ja sitten kun jouduin ne kukkavarret leikaamaan niin selitin että kukat on pipejä, siksi äiti joutui tekemään näin, ja nyt ei sitten kukkia näistä tulekkaan ja niinpä Viivi muistaa aina mua informoida tuosta tilanteesta, kun amaryllisket on näköpiirissä, jotta äiti muistaa että näin on käynyt.

Viivin kanssa kylvetään tänään valko ja puna-apilaa, Viivin omiksi kasvatuksiksi ja lopulta kissojen iloksi, että pääsee neiti siihenkin touhuun mukaan, ja kai siellä tulee huseeramaan pienempi siskokin, joten multa tulee pöllyämään tässä osoitteessa tänä iltana! :)

kevättä ilmassa-ja punalaikkutautia.

2009-01-06T02:28:00.000-08:00

Hyvää uuttavuotta vaan tällekkin suunnalle!
Aikaa on vierähtänyt ilman postauksia, johtuen autokoulusta, joka vieläkin on kesken, mutta loppusuorat alkavat häämöttää pikkuhiljaa (luojan kiitos...).
Kukkarintamalla on taistelut olleet kovat ja menetyksiä tapahtunut: Enkelipelakka, heliotrooppi, gloksinian pistokastaimet, pari santunpistokastainta, kuten myös soilikin pistokastaimista pari ovat menneet manan maille. Gardenia ja pari kuparilehtä ja olihan noita kai muitakin. En muista tästä kylmisltään kaikkia. Lopuille sinnikkäille viher-taistelijoille hommasin vahvistusta: Varastosta toin vanhan pöytälampun, jossa on energiansäästölamppu, ja se nyt kollottaa tuolla kukkien apuna. Että jos nyt alkaisi vähetä tuo menetyksien määrä ja ennenkaikkea: Ehkä uskaltaisi aloittaa ensimmäisiä kylvöjä...! Tässä siis tämä retroa huokuva apulainen:

Ja tässä lähempi kuva, jossa näkyy vielä paremmin nuo kaikki nyt valohoitoa saavat vauvatkin:

Kirjavan uurremuorin pistokkaat ovat sinnitelleet koko talven tuossa lasipullossa,vedessä. Siellä on jo kunnon pikkutaimet tyvellä kasvussa, pitää laitta multiin, kunhansaan hankittua multaa...
Koko joulunajan ihailin klorofyllissä ja pentissä muitten upeita amarylliksia ja sitten olikin pakko hommata omia, Pirilästä, Tuusulasta löytyi ihana kerrattu vaaleanpuna-valkea, nimeltään ´Flaming Peacock´ jos nimilappuun on luottamista. Tässä kukka täydessä loistossa pari päivää sitten (huono vastavaloon otettu kuva, valitan.):

Ja tässä nyt:

Kukkavarsi lupsottaa hassusti, ja äsken selvisi syy: Punalaikkutauti...

Tästä toisesta (nimilappu kertoisi olevan valkea, ´Intokaste´) tein tuon diagnoosin aiemmin tänään, kun kukkanuput kuivuivat parissa päivässä ja varteen ilmestyi iso tummanpunainen läikkä. Siitä siis leikkasin jo kukkavarren pois, ja poistin liikaa multaa, kun ovat istuttaneet nuo kaulaansa myöten ja minäkin vielä tyhmänä kastelin ruukun päältä :( . -No, oppia ikä kaikki, ja ehkä palstailukesän vahvistamina jaksavat molemmat kukkia ensi vuonna. Meneepähän oppi varmasti perille kun kantapään kautta menee kaikki. :)

Sitten jotain extraluksusta! Hyrylän Femmatorilta löysin atsaleoja, suurin osa oli auttamatta jo kuivuneet pystyyn, mutta löysin vielä pari kivanväristä, pienellä siistimisellä ja kunnon kastelulla autettavaa tapausta.
Tässä pieni rungollinen:

Ja tässä normi-valkea:

Molemmat olivat euron kappale, ja nuppujakin noista vielä löytyy ihan kivasti, joten kyllä olen sitä mieltä että pieneen riemuun on aihetta! Pitkäikäisiksi kasvateiksihan noista ei kerrostaloasuntoon ole, mutta minulle riittää että edes vähäksi aikaa auttavat tätä armotonta kevään odotusta.

Tätä keväänkaipuuta olen hoitanut sipulikukkien kanssa hääräilemälläkin. Syksyltä jäi istuttamatta idänsinililjan sipuleita ja hyasintteja, jotka siis lojuivat parvekkeeella pitkälle alkutalveen, josta siten pelastin ne jääkaappiin.Muutama viikko ennen joulua laitoin sitten hyasinttilasiin yhden hyasintin, ja se kukki tuossa pari viikkoa sitten, ongelmana oli että ei kavattanut riittävän pitkää kukkavartta, vaan kukat jäivät suurimmaksi osaksi lehtien sisään piiloon...No, selvittelin ongelmaa ja päädyin peittämään loput kaksi sipulia tötteröllä jotta saavat rauhassa ensin juurtua ja kasvattaa vartta ennen kukintaansa, nähtäväksi jää, tepsiikö keino, viileessähän nuo pitäisi juurruttaa mutta sitä ei minulla ole niille tarjota. Tässä tötterösankarit:

Idänsinililjat istutettiin Viivin kanssa multiin, oikeen nätteihin kippoihin jotka löysion kirpparilta, kas tässä:

Niin tötterösankarit kun muutkin siirsin tilanpuutten vuoksi keittiön yläkaappiin juurtumaan, nostelen ne sieltä sitten kun se näyttää tarpeelliselta.

Palstalla en ole käynyt piitkiin aikoihin. Ne syyskylvötkin jäi sitten tekemättä kun ei koskaan tuntunut olevan aikaa ja energiaa yhtä aikaa tuon autokoulun vuoksi. Tekisi mieli mennä kurkistelemaan, miltä siellä nyt näyttää, mutta saa nähdä millon pääsisi sinne livistämään. Ajattelin, että mitähän nuo syyskylvettävät tykkäisivät, jos ne kylväisi nyt talvella jos vaan sattuu semmonen leuto kohta, jolloin pintamaa olisi sula...? Kun minun logiikalla ajattelen että sama kai tuo on millon ne sinne lykkää.

Täällä kotosalla ajattelin vielä makkariin laittaa toisen samanlaisen lampun kun mikä justiin laitettiin ja alkaa kylvöpuuhat: Heliotrooppia, keijunmekkoa, värinokkosta ja joitain pistokkaita voisi varmaan napsia myös jo kasvamaan...Eli kyllä se vaan on niin että minulla se kevät alkaa uudestavuodesta! :)

kuulumisia

2008-10-06T02:40:00.001-07:00

Laitellaanpas muittenkin kukkien kuulumisia, kun tulin äsken napsineeksi niistäkin parit kuvat. Uurremuorissa ilmeni punkki-pesiytymä jota oon kylvettänyt hengiltä tolulla ja mäntysuovalla...

Kiinanruusuun kuhahti sen kukan myötä järkyttävä määrä kirvoja, ja löyty sieltä mukava määrä punkkejakin, jotka myös häädettiin tolulla pois. Mutta lehdet kiinari-parka pudotti, ja hyvä että kukan sain kuvattua, koska sehän putosi myöskin melkein samantien pois. Nyt alkaa muru versoa jo uusia lehtiä, että kyllä se varmaan keväällä jaksaa kukan vääntää-tai tiiä vaikka parikin, kun menin ja latvoin sen tuossa joku aika sitten

Sitten liisukka, jonka kuva ei oo täällä näkynytkään, kun epäonnistui viimeksi. Sain pienenä pistokkaana, ja hyvin on kasvanut, justiin latvoin, jotta alkaisi kasvaa muutakin kun pituutta.

Sitten piippoja kehiin! :) Nämä on maatiais-amarylliksen piipoja kun tuolta mullasta ovat nostaneet päänsä, kovin ovat hentosia vielä, mutta kaipa ne siitä rotevoituvat kunhan kunnolla kasvun rytmiin pääsevät.

Sitten on onnenapilaksi kutsuttu kasvi, sain vaihtarina muutaman "kävyn" ja ei mennyt kun vajaa viikko istutuksesta kun lehdet jo puskivat ylös mullasta. Aika veikeä... :D

Adoptoituja

2008-10-06T02:14:00.000-07:00

Niin kävi että Huonekasvit-foorumin kautta päädyin adoptoimaan eräältä ihmiseltä kauhian määrän isoja huonekasveja. :) Osa joutui kylmästi saksien alle, ja osa sai jo heti tolu-kylvyn, ja odottelee vahvempaa troppia, joka käytiin ostamassa eilen, muta uskon että täysin elinkuntosia ovat kaikki.
Ei siis muuta kun esittelemään uudet tulokkaat!

Ensimmäisenä kirjava uurremuori:

Sitten vihreälehtinen -kai tämäkin uurremuoriksi luokitellaan..?

Phalaenopsis-orkidea. Ihanaa, elämäni ensimmäinen orkidea!

Juoru, tämä ei ole sitä samaa mitä minä ainakin olen oppinut kutsumaan arkijuoruksi, vaan tässä on erilaiset juovat, vähemmän tuota valkeaa:

Tässä saman kasvin kunnolla värittyneitä lehtiä lähempää:

Tämän kaikki pitkät versot pätkin pistokkaiksi vesipurkkiin juurtumaan, jotta tuuhettuu.

Sitten kehtolehti, jossa oli ilmeisesti joku tauti:Kaikissa isoissa lehdissä oli semmosta vaaleaa härmää ja vaaleita pilkkuja lehden pinnalla.Osa lehdistä oli jo hengiltä ja loput jotenki repaleisen olosia. Leikkelin karusti vaan kaikki oletettavasti saastuneet lehdet pois, ja myrkytän tuonkin varmuudeksi vielä. Siten vaan toivotaan, että tauti on poistunut, tai joudu vetämään muuten mullan pintaa myöten tuon leikkaus-linjan...-Ja sillä jos se ei sitten viimestään lähde, niin sitten onkin keinot käytetty... Mutta katsellaan, sehän saattaa hyvinkin tuosta vielä selvitä. :)

Sitten on Posliinikukka, lajitunnistuksesta ei ole mulla toivoakaan. :D

Esittelemättä jäivät vielä Gardenia, jonka kuva ei onnistunut, ja joka myös odottelee myrkytys-sessiota, ja muutama pistokas, oletettavastikkin jotakin muorinkukkaa, ja puna-vihreää pitsilehteä.

santtujen kukkia ja muita ihanuuksia

2008-09-03T02:50:00.000-07:00

Sainpa napattua taas muutaman kuvan ennekun kameran pienois-akut hyyty (vetelevät mokomat viimesiään vissiin, kun ei ehdi kun muutaman kuvan, vaikka justiin on ottanut latauksesta, rasittavaa...)

Eli tämä mun santtu, jonka ostin joskus kesällä, en muista laitoinko jon yhen kuva, jos laitoin niin se oli ainakin vielä surkeempi kun tämä, vaikkei tässäkään näköjään oikea valinta ollut kamerassa päällä. :( Mutta nätti kukka, ite tykkään, ja oon jaellut tuosta ihmisille lehtiä juurrutettavaksi (Itelläkin on tietysti pari muovi-hupun alla). Toivottavasti jaksavat kasvaa yhtä näteiksi kun emonsa, kun kuulemma tuo ulkonäkö ei pelkistä lehtipistokkaista välttämättä pysy samana.

Sitten tattada-dattada-daa:

Mun kiinanruusun ihana, ihana kerrottu kukka!! Tää on se jonka ostin keväällä/kesällä jostain ruokakaupasta ihan henkihieverissä, ja joka mullakin on välistä aina niin janosena että lurpottaa lehtiään, ja josta Viivi on ainakin kaksi just aukeamassa olevaa kukkanuppua nyppässy pois. Ja silti tämä mokoma jaksoi vääntää mulle syksyn iloksi kukan, ja kuinka komean vielä! Kiitokseksi lannoitan kestelulannoitteella huolellisesti, ja merileväuutettakin saa aika säännöllisesti . :)

Sitten enkeli-pelakan kuulumisia, täänkin oon ottanut muitten mukana parvekkeelta sisään, kun on noita kylmiä pitänyt, mutta vielä ainakin hyvin porskuttaa:

Heliotrooppi löyhyttää sulo-tuoksujaan siinä pelakan vieressä, ja ihana tuoksu onkin. Mun kukkakeitaathan sijoittuu keittiöön ja makkariin tällä hetkellä, ja tään heliotroopin tuoksuja pitää aina oikeen erikseen välillä kiepata makkarista sieraimiinsa vetämään:

Sitten tämän tuoreemman santun kukkien väriä näätte tässä:

Tästäkin laitan pari lehteä juurtumaan, koska piti naksia ne pois että nuput pääsevät näkyville.

Tässä nämä tällä kertaa, lisää kuvia taas kun kerkiän ja akut suostuu yhteistyöhön :)

kasvatteluja...

2008-08-26T12:02:00.000-07:00

Esitelläänpä sitten kasvatuksessa olevat... Iski tuossa hirvittävä vimma testailla kuinka tuo kasvien lisäys onnistuukaan ihan puulaaki-meiningillä, ja tässä massiivinen määrä lopputuloksia, tosin juurtuminen on isolla osalla vielä vaiheessa:

Enkelipelakkaa parin ruukun verran ja muorinkukkaa pari kanssa. Ovat vähän märissä oloissa kun Viivin (vanhempi tytöistäni , 2v 3 kk) annoin kastella, ja tytteli hoitikin sen odotettua perusteellisemmin :D

Huonekasvit-palstan kautta vaihtareina muistaakseni saadut rionjuorun (MUOKS ei ole rionjuoruia vaan kirjojuorua) pistokkaat:

Tuoreesta pitsilehdestä napattu pala yhdessä ruukussa juuria kasvattelemasssa ja heliotrooppia parissa toisessa.

Täällä entisen luumurasian, nykysen pikkukasvihuoneen sisässä köllöttelee purppurajuorun ja liisukan vaihtareina saadut pistokkaat, ovat suht huonossa hapessa, siksi tekohengityksessä tuolla pömpelissä. :)-saa nähdä riittääkö niillä sisu kasvattaa juuret vai heittävätkö lusikan nurkkaan kesken touhun...

Täällä parvekkeen entisessä akvaariossa, nykysessä kasvihuoneessa juurtuu tällä hetkellä erilaisia yrttien pistokkaita: ulkomuistista yrtti-iisoa, laventelia, iisoppia, sitruunamelissaa, suklaaminttua, piparminttua, viherminttua (lajitunnistus ei ole varma) hmm...ei kai muita...? Lisäksi siellä on juurtumassa ahomansikan rönsytaimia ja suikero-alpia ja tän kesän perennataimista köllöttelee siellä vielä niittyhumalaa ja kaunokaista.

Kuvissa ei näköjään ollutkaan, mutta pari pennimuorin versoa juurtuu kanssa yhdessä purkissa, mutta sitten ne taisivat olla siinä kaikki.-Paitti että kissusta on yhdessä vesilasissa ja mukana on muratin versokin, ja mun toista santtua on vielä pari lehtipistokasta yhdessä purkissa... :D

-Mihinköhän hiivattiin nää kaikki mahtuu sitten kun nuo ulkoilevat sisäkukatkin pitää tuoda sisälle...?