sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Ansarijauhiaisen penteleet.

Huomasin että osa paprikan taimista alkoi kasvatella reipasta kunnon kasvua auringonpaisteen ja kunnonn hoidon myötä, mutta osa alkoikin yhtäkkiä kuolla käsiin. Aikani tiirailtuani näin aikuisen version syyllisestä: Ansarijauhiainen. Taimiparkaset ovat nyt saaneet mäntysuopa-käsittelyn jota tulevat saamaan jatkossakin muutamaan otteeseen, lisäksi seuraan mielenkiinnolla Partsipuutarhurin testiä Nekon torjunta-aineesta.

Minullahan on olut jotain otusta noissa piikkikruunuissa, joka ei tunnu häviävän ei kirveelläkään, ja itse otusta en ole onnistunut näkemään missään muodossa niissä ollenkaan, vain pienen pieniä vaaleita pisterykelmiä lehdissä, kun on käyty imeskelemässä kasvinesteitä. Ajattelin että jaahas, onkohan sama tihulainen ollut asialla, sielläkö se pesäänsä pitää, ja kylvetin nekin samalla, ja kaikki muutkin missä on yhtään mitään epämääräisen oloista edes pienessä määrin. Katsotaan siis kuinka käy.

Amarylliksistä pari sai eilen osumaa isomman tyllerön toimesta, tahallista sabotaasia... Viivillä paloi pinna oikein huolella ja osuivat rassukat sillä hetkellä olemaan neidin tiellä... Äitinsä tempperamentin on tyttö perinyt, ja tuntuu tietävän mikä isku osuu äitiin parhaiten... :D No, eiköhän nuo tuosta lennosta selviä, pitää istuttaa ne kunnolla tässä lähipäivinä.


Päivänsinistä aukesi tänään taas punakukkainen versio:


Taimet kasvavat omaa tahtiaan,etualalla ´Green Cat´ja taka-alalla Tef-heinä.


Lohenpunaiset kesäleimuvauvelit ovat töpäkän näköisiä:


Ja gladiolusten kanssa olen odotetusti kohta pulassa jos ei kelit lämpene:


Punalehtisen basilikan purtilo näyttää nyt tältä:


Ja palsamit ovat saaneet ensimmäiset pienet kasvulehtensä:


Siinäpä niitä aamukierroskelta napsittuja kuvia.

Aurinkoista maanantaita!


Titta

Parvekekautta aloitellen.

Innostuin tänään raivaamaan vähän parveketta, tulevaa kevättä silmällä pitäen. Kohtahan sinne jo saa laitettua halutessaan krookuksia, helmililjoja, narskuja tai orvokkeja! Raivauksen päätteeksi näpsin muutaman kuvan. Yritin itse asiassa reilu viikko sitten jo raivata tuolla, mutta oli vaan ihan liian kylmä vielä. Nyt siellä tarkeni jo aika köykäisellä varustuksella ja kyllä kelpasi siivoilla, järjestää, kuunnella linnun laulua ja nuuhkia kevään tuoksua.

Muoviruukut laitoin penkki-laatikon uumeniin piiloon, mutta kaikki saviruukut pääsivät paraati-paikalle. Kaikista nämä ei välttämättä ole näin niin edustavimpia mutta minun silmääni sen menee niin että mitä eläneemmän näköinen, sitä ihanampi.


Viime kesänä kirpparilta ostettu pöllönpoikanen pääsi sammalikkoon ihmettelemään.


Tällaisia asetelmia on parvekelaatikoissa, kevätkukkia odotellessa.


Ja näin. Tuo sammal noissa näyttää Niin ihanan vihreälle kaiken sen lumen jälkeen, mitä meidänkin parvekkeelle kasaantui:


Sinkkiruukkuja, havuja ja mustikanvarpuja:


Käpyjäkin kannoin tuonne syksyllä:

Siinäpä ne. Tälle pohjalle kun saa sitten myöhemmin ne värikkäät ja ihanat alkukevään kukat niin avot!

Titta