sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Palsta-elämän syksyä.

 Kävin tänään luultavasti syksyn viimeistä kertaa palstalla, oikeammin palsTOILLA koska varasin itselleni toisenkin palstan. Sen takana on sellainen tarina että palstan edellinen asukas, palstanaapurini, menehtyi kesällä ja koska palsta sijaitsee tosiaan ihan aiemman palstani ojan takana, ja on saralla jota ei kynnetä, ei kauan tarvinnut pähkäillä kun idean päähäni sain.

Kesän sadosta oli jätetty vielä persiljaa ja porkkanaa maahan, ja koska ne eivät kenellekkään olleet kelvanneet tähän mennessä, ja palsta on nyt minulle jo varmaksi luvattuna, pelastin ne tänään mukaani. Pupujussi oli jo ehtinyt osingoille ja muutaman epäkurantin jätin tyhjän penkin päähän noin niinkuin pupulle sovinnon merkiksi.

Tuossa sivussa olevassa kuvassa on leijonankitaa, siirsin ne vanhalla palstalla pois kynnön alta, perennojen sekaan kasvamaan, kokeilen talvehtivatko, kun olen lueskellut että hyvällä tuurilla niinkin voi käydä.

torstai 9. syyskuuta 2010



Täällä taasen, vihdoinkin... Sinne meni kesä ja syksy painaa jo päälle taas. Kesää ei oikein ehtinyt edes tajuta. Milla syntyi siis kuukauden etuajassa, juhannuksena; 26. päivä, kaikki meni hyvin, mutta tyttö kellastui ja keltaisuus ei tahtonut mennä ohi, vaan valohoidossa juostiin melkein nelisen viikkoa. Ja se ei nuku... Ei vieläkään, varsinkaan päivisin. -Ja se on äkänen ja itkuinen, ihan eri meininki kun Viivillä ja Ronjalla aikanaan. Väsyttää, kaikki, suurimman osan aikaa.
Tuo yllä oleva santtu kukkii justiin, samaten nämä kaksi alempaa, jotka ostin Prismasta viikko sitten, posliinikukka ´Compacta´ kasvattelee kahta kukkaterttua yhtä aikaa (on kukkinut tänä kesänä jo yhdellä tertulla kerrallaan vissiin kaksi kertaa).




Soilikit kuolivat hoidon puutteessa, kaksi on enää jäljellä, samassa showssa kärsivät gloksiniat, yksikään ei ole kukkinut liian vähän kastelun vuoksi. Kuihtuvat aina liian kuivaksi päästyään, alkavat sitten kasvaa taas, kunnes taas kuivavat ja sitä rataa koko kesä... Samaa meininkiä kaikkien kukkien kanssa, hyvä jos hengissä kituuttavat.

Pikku hiljalleen olen ostellut syyssipuleita, tekisi mili täyttää kaikki vapaat kohdat palstasta(jotka eivät mene kynnön alle) tulppaaneilla ja muilla ihanuuksilla, että edes ensi keväänä olisi jotain ihailtavaa... Kaipa tämä tästä, pikkuhiljaa, asettuu. Sitä odotellessa...

torstai 24. kesäkuuta 2010

Juhannusta ihmiset! :)


Nyt katkeaa tämä blogi-hiljaisuus, joka johtui suurimmaksi osaksi varmaankin tästä mahan kasvattelusta. Maha kulkee siis vielä mukana, mutta sain itseni kammettua tähän koneelle kuitenkin.
Palstapelto on äestetty tuossa kesäkuun alulla, kasvimaata olen sinne hiljaksiin pykännyt, omien voimieni mukaan. Se alkaa olla aika mukavassa jamassa kylvöjen ja taimien istutusten puolesta, lähinnä se on vaille kate-kerrosta, jota rehottaa palstapellon reunilla yllin kyllin, mutta tämän mahan kanssa ei montaa ämpärillistä per kerta pysty sitä sieltä nyhtämään ja asettelemaan paikoilleen. Mutta hiljaa hyvää tulee, ei siis hätää senkään puoleen. Tallilla olen suunnitellut kiepata isännän avustuksella hakemassa olkea ja hevonhyvää, mutta sekin menee samoilla ehdoilla: Kun jaksaa ja huvittaa. Hiljaksiin täällä siis touhutaan, mutta sen sanon että käyttäkää sitä hevonpaskaa kaikessa mukana, ja eloperäistä katetta, minun savinen plänttini nimittäin jo nyt, 2 vuoden erittäin sivutoimisen taistelun jälkeen alkaa näyttää kesyyntymisen merkkejä(!) Ja hoitona on olleet ihan vaan komposti, olki, tuore heinä, ja purukuivitettu hevonhyvä. Ei mitään tehdastekoista, tai rahalla ostettavaa.

Toinen suuri mullistus on parvekkeen lasit, nyt ne on siellä, ja olen saanut sisustettua parvekkeesta ihanan kesähuoneen, tosin vielä puuttuu istuinpatjan päällinen, tyynynpäällisiä yms tekstiilejä, mutta surruuttelen niitä kaikessa rauhassa koneella kunhan jaksan ja ehdin. Tässä kuva toisesta, aurinkoisemmasta päädystä:


Ja asukeista lähempiä kuvia.

Pelargonit, jopa omat pistokas-talvetukset kuten tämä,alkavat yksi toisensa jälkeen kukkia:


Ihania ruusuliisoja on monta tuolla ja lisää himottaisi saada mutta kun ei mahdu:


Tämän kesän yksi uusi juttu on annanasilmä, jota olen ihan suotta karsastanu aina ennen:


Tilda-ompeluksiakin on päässyt parveketta somistamaan:






Ja Ronjan, nuoremman tytön kanssa askarreltiin maljakko roikkumaan tuonne. On muuten näppärä kun pitää latvoa noita orvokkeja etteivät veny. Orvokki kestää mielettömän hyvin maljakossa, ja tuoksuu ihanalle, kokeilkaa ihmeessä! Itse yllätyin.


-Siinä tämän aamun kattaus, palailen asialle taas. :)

torstai 20. toukokuuta 2010

Mistä teen parhaat löytöni?

Ajattelin tehdä ihan oman kategorian ja postauksen mihin kokoan kaikki ne ihanaiset, edulliset kukkien metsästys paikkani, joista tekee Todellisiä löytöjä:

Tuusulan Femmatorin "kukkapöytä": Parilla eurolla voi jo irrota muorinkukka, hopeaköynnös yms. suht peruskasveja.

Helsingissä, Vallilassa, Valtterin makasiinien kukkapiste: Orkideoja, peruskasveja, ohikukkineita Todella edullisesti. Parilla eurolla kasvi voin suunnilleen, viimeksikin katsoin että suht isot pikkuposliinikukat 3e/kpl!!!

Espoossa, Suomenojan Plantagen: Jostakin syystä täällä on paljon halvempi poistopöytä aina, kuin mitä esim Vantaan Plantsussa. Ja koska anoppila on vieressä, tulee melkein joka reissulla käytyä kurkkaamassa.

Tuusulassa, Pirilän kukkatalo: Perus-kukkatalo, välillä löytyy, välillä ei.

Helsingin puolen Pirilän kukkatalo: Sama meininki kuin Tuusulan paikassa.

Viherpaja: Yleensä aina löytyy jotain ja paljon jää kuolattavaakin.


-Laittakaahan vinkkejä, jos teillä muillakin on "tärppipaikkoja"! :)

-Päivitin, Kehäkirppiksellä käytiin eilen kurkkaamassa pitkästä aikaa ja sieltä ei enää saa kukkia. :/

Sipulikukkia bongattu!

Saattekin tähän väliin palstan kuulumisia.
Tiistaina kävin viimeksi, ei ollut vielä äestetty koska pellon toisessa päässä oli keväällä ojarumpu ollut tukossa ja siellä on vielä sen vuoksi liian märkää isolle traktorille. Minä kuitenkin kuskasin jo muita juttuja sinne, niin hommaa riitti kyllä: Nyt onkin sitten gladiolusta upotettu maahan ihanina persikan värisinä ja vadelman värisinä. Daaliat laitoin maahan myös, jaloleinikit ja vuokot myös, olikohan muita... Liljat, orientaleja paria eri väriä, mutta oli kyllä niin savinen kohta etä niistä ei varmaankaan kukintaa saa nähdä...
Laitoin vielä harsoa noiden istutusten niskaan, että jos kiirettä pitää ja vaikka halla-öitä pitää ensi viikolla, niin ei ole hätää.
Kurkkasin muuten edellisellä kerralla maahan laitettuja talvi-valkkareita, ja piippoja näkyi jo!-saoin uskon bonganneeni niitten tyveltä kaliformiantuliunikon sirkkataimia joiden siemeniä heittelin siihen samalle läntille.

Sain jo saalistakin palstalta, ilmasipulilla kun oli jo näin komeat varret:

Ruohosipulia ja muutaman pienehkön raparperinvarrenkin nappasin mukaan.

Sitten kuvia kukkivista sipulikukista, lisään näihin lajikenimet joskus paremmalla ajalla, ne kun pitää etsiä tuolta vihkosta ja tunnistaakin vielä, mutta nyt saatte jo nauttia kuvista:


























Jotta näin. Ihanaa kun kesä tulee! Isäntä lupaili täksi illaksi palsta-iltaa taas mutta ei taida puhti riittää, tässä on pari päivää ollut kaikenlaista hötäkkää ja tässä tilassa se vaatii kyllä tosissaan veronsa, mutta jos viikonloppuna taas..? :)

maanantai 17. toukokuuta 2010

Varjoisan parvekkeen mysteeri....

Tänään on taas nautittu helteisestä kelistä, ja sattuipa jännä juttu: Edellisiltä kesiltä muistin että meidän parveke on varjoisa, ja onnekseni olen ihastunut viime aikoina ruusuliisoihin, annansilmiin yms. joita olen nyt ostellut erilaisia ja aion napsia niistä pistokkaita, osan koitan talvettaakin, ja sitä asiaa pitäisi kuulemma auttaa se että psitokas kasvatetaan alusta asti sisällä jolloin se tottuu heikkoon osaansa (-Kun ei raasu paremmasta mitään tiedä). No, viime aikoina näitä helteitä pidellessä olen ihmetellyt että mihinkäs ihmeeseen se varjoisuus on kadonnut, kun puoli yhdeltä alkaa paistaa aurinko, ja paistaa tuonne puoli kuuteen asti!?-Tänään tuo mysteeri selvisi: Vastaus on koivu. Meedän partsin edessä kasvaa koivu, joka on nyt saanut lehtensä sen verran oikoisiksi, että tänään oli taas yht´äkkiä varjoisa parveke. Alkuiltapäivästä paistaa ja iltapuolesta taas paistaa , mutta se koivu blokkaa suurimman osan aurinko-ajasta. -Että näin. :D

Sitten kimara eilisiä ostoksia Plantagenista, näistä kaikista aion siis napsia kokeilumielessä pistokkaita ainakin pari per taimi:





Yksi uupuu porukasta, vähän syvemmän punainen annansilmä, esittelen sen joku toinen kerta.

Plantsussa oli muuten ihan villi meininki: Ihmiset tuntuivat aika agressiivisella otteella olevan taimi-ostoksilla, oikein sai varoa tätä isoa pallo-mahaa, ettei tullut jyrätyksi. Siellä olisi muuten ollut stevian taimia myynnissä, jota himoaisin itselleni, samoin lippiaa ja helmivillakkoa (sillä on pyöreämpi "lehtipallero" kun tuolla hernevillakolla, jonka olen myös vasta ostanut, Pirilän kukkatalosta kotiutui hän:

Tästä muuten saa pistokkaita jos haluaa, itsellenikin laitoin juuri multiin vesilasissa olleet verson pätkät. -Hihkukaa siis jos on hernevillakolle tarvetta, postareitten hinnalla tai vaihtarilla tulee. :)


Tässä kuvassa näkyy toinen mistä saisi nyt hienoja potria poikasia, jos vain jollakin on tarvetta. -Eli kyseessä on aaroninparta (se normiversio), joka oikein villiintyi kun sai isomman ruukun ja opin kastelemaan sitä riittävästi. -Tuo tuntuu nimittäin viihtyvän todella kosteissa oloissa, sen vuoksi olen lisännyt kestomullan sekaan "orkidea-seosta" ilmavuutta antamaan ja hyvin tuntuu toimivan, niinkun kuvasta näkyy.

Sitten taas uusi hankinta: Hyrylästä, Femmatori-kirppikseltä, löytyi eräästä pöydästä 1,70e hintaan tällainen ihanan raikkaan värinen värinokkonen:

Tuostakin saisi mainioita pistokkaita, itselleni jo otinkin pari alkua juurtumaan omiin pikku-purkkeihinsa.

Sitten kuva tuosta minun peikonlehti-kissus-viidakostani. Hyvin tuntuu viihtyvän tuossa ruukussaan ja sopiva paikkakin tuntuu olevan tuo makkarin nurkka, uusia isoja lehtiä punkee suht tasaista tahtia ja kissus koittaa kovasti kiivetä latvaan koko ajan.


Sitten tällainen tomaatti-kuva... kyllästyin tomaatin ruippanoihini,joista onnistuin liian rajulla ulkoilutuksella polttamaan kaikki varren lehdetkin. Naps naps, kuului saksista ja nyt purkillinen isoja jo juuret tehneitä tomaatin pistokkaita odottelee tuossa multiin pääsyä. -Ja rangat kasvattelevat hiljalleen uusia lehtiä ja haaroja parvekkeella. Nyt koitan muistaa: EI tomaatteja kasvamaan ennen maaliskuuta, tai ainakin vasta lähellä sitä. :D


Sitten kuva siitä rassukaisesta pikku-posliinikukasta, joka tipahti täynnä nuppuja kun se pirun simpukka-amppeli hajosi:

Näyttää siltä että juurtuminen on tainnut ainakin alkaa, tänään katsoin sille vähän paremman paikan, tähän asti tuo oli keittiön ikkunalla ihan liian kovassa paahteessa. Tästä lähti muutama pistokas jo muuallekkin Suomeen ja kuuluikin jo että hyvin ovat siellä alkaneet reipastua. Hyvä niin, sitkeä tapaus siis tämä.


Sitten se aiemmassa postauksessa mainittu pelargoni, joka mätänee varresta lähtien... Tältä se näytti ennen käsittelyä. -Vaikka tuosta haarautumiskohdasta mätäni ja vanhoja lehtiään kellasti oikein vauhdilla niin silti vaan koitti puskea uusia lehtiä! -Ihme sissi...
Tässä vielä kuva lähempää, kai tuo joku tauti on mikä tuohon on päässyt iskemään, se toinenkin samasta paikasta oirehti ihan samalla tavalla, ja kokikin siis saman kohtalon ja joutui pistokkaiksi. Vika ei välttämättä ole siis kuitenkaan myyntipaikasta, vaan itsekkin olen rääkännyt noita sen verran että ei ole ihmekkään jos suuttuivat:

Jos jollakin on tuosta taudista tietoa enemmän, niin otan tiedon mielelläni vastaan.

Sitten uudet orkidea-hankinnat!
Samasta paikasta, eli Valtterin kirppiksen kukkaputiikista ovat peräisin nämä (-pakko hehkuttaa 2 e kpl+alennus päälle, kun mukaan tarttui aika paljon muutakin), ja katsokaapa, jotain olen ainakin tehnyt oikein koska uutta kasvua on näkyvissä:

Kyseessä on siis Howeara Lava Burst, ilmeisen helppohoitoinen, sen verran lellin heitä (ostin siis kaikki kolme...) että Klorofyllistä kuulin sen tykkäävän kosteasta ilmasta, joten he tököttävät jauhelihalaatikossa, jossa on pohjalla kerros simpukoita ja vettä, tietysti niin ettei ruukun pohjat seiso siinä vedessä vaan ideana on se ilman kosteutus. Voi kun oikein nyt innostuisivat ja tekisi edes yksi kukkavanan!

Sitten niitä kukkivia soilikeita.
Tällainen valkea on avannut jo useampia kukkia, nimeä en ainakaan yht äkkiä nyt muista, foorumilta viimeistään löytyy, pitää ottaa asiaksi joku päivä.


Sitten käsittääkseni ´Maassens White´, komeat valkeat kukat, keltaista nielussa ja hörhelö-reunat. Kaunis ja näyttävä!

Kuvassa näkyvä kukka on jo vanha, siksi siinä näkyy tuota ruskeaa tuossa oikealla.


Kukkahyllystä löytyy sitten kolme, jotka ovat tässä vaiheessa, muutaman päivän päästä selviää siis heidän lajike-nimensä. Muta onpa ihanaa kun alkavat kukkia, että minä rakastan soilikeita, vaikka ovatkin vähän ronkeleita talvetettavia.

Sitten vielä kuva santtu-vauvoista:

Ruukutin kunnon kokoisiin ruukkuihin osan, osa odottaa vielä vuoroaan koska sopivan kokoiset ruukut loppuivat. Nämä siis pääsivät nyt aitiopaikalle päivää paistattelemaan, nyt odotellaan vaan kukintaa.

Seuraavassa postauksesa saatte gloksien ja mukulabegonioiden kuulumisia! Mukavaa tiistaita, nautitaan nyt välillä tästä vähän viileämmästäkin kelistä, minusta ainakin tämä on jo ihan mukava hengähdystauko näihin kuumiin keleihin.

Titta

lauantai 15. toukokuuta 2010

Parvekkeen ruuhka-aika.

-Täällä taas!! :)
Pitkän aikaa meni niin ettei jaksanut edes ajatella bloggausta, mitään näpertelyä tai edes kukka-touhuja, sairasteltiin ja maha-asukki vie jo paljon voimia...Lähinnä tein pakollisia vain lähinnä automaatti-vaihteella, mutta tänään taitaa olla into palaamassa. Kyllähän tuohon väliin on mahtunut muutama ihana palsta-päivä, mm kompostin tyhjennystä ja levittelyä, mutta muuten ei kauhesti ole innostanut.
Mutta sehän tarkoittaa vain sitä että nyt on Hurrjasssti kaikkea tapahtunut ja kerrottavaa :D

Eli, ihan aluksi otsikossa mainitua ruuhkaa:

Löytyy pottua, kesäkukan taimia, kaalien taimia, juurakoita, mukuloita, pelakoita... Pikkuhiljaa alan juurakoista ja mukuloista alkaen viemään noita palstalle jo paikoilleen kasvamaan, harsoa vaan niskaan niin uskon niiden pärjäävän. Kesäkuussa on meille tulossa vihdoin ne kauan odotetut lasit tuonne parvekkeelle, ja sitä asennusta vartenhan pitääkin sitten saada jo parveke tyhjäksi, mutta sopivasti osui se ajankohta, silloinhan nuo voi kokonaan vimpata sinne maahan. Muut tuonne jäävät pitää vaan pitää helposti siirreltävinä sinne asti, muta mietikääpä mikä riemu ja autuus tulee lasien myötä: Kuinka paljon jatkuu parveke-kausi alku-ja loppupäästä, ja miten ihanasti ne tasaa lämpöjä.... Mmmmm...

"Akvaario-kasvihuone" näyttää tältä, hyvin huomaa eron mikä ontuolla kasvaneissa taimissa, ja parvekkeellä ilman suojaa, hallaa vastaan vain harsolla suojattujen taimien välillä.

Tämän kevään kokemuksella voin kertoa että päivänsini ja elämänlanka ovat varsin arkoja kylmälle... Ne minun miljuunat taimeni harvenivat muutamaan kun ulkoilitin niitä muiden mukana mm. aika tuulisilla säillä... Nämä isot kyllä kestävät, ja nyt ovat rotevoituneetkin ihan hurjasti näiden helteiden aikaan tuolla parvekkeella.


Pelargoneja olen haalinut, näitä tämän mallisia, useampiakin...




Osan ostin huonossa hapessa ja ne täytyi pistää pistokkaiksi, olivat päässeet niin huonoon kuntoon, mutta jospa jatkaisivat pistokkaista elämäänsä. Alkoivat mädäntyä varresta lähtien, mutta en minäkään niitä mitenkään hemmotellut, joten ihmekkö tuo, ja tosiaan puoli-ilmaiseksi lähtivät mukaan, joten jo pistokkaiksikin olivat suht edukkaita.

Kallin taimet ovat melko Mikroskooppisia vielä... :D
Kummasti kasvutahti muuttui heti kun tuli nämä lämpimät, ja eiköhän näistä kaikesta huolimatta satoa syksyllä saada. Vatshan palstapeltokin äestetään/on äestetty joko tänä viikonloppun atai tulevalla viikolla, jos ei vaan liikaa ole vettä tullut jotta maa kantaa (-ihan lian ison) traktorin.


Krassin taimia... Taustalla näkyy vaalenapunaista ruusuliisaa, oma pistokastaimi, jonka emon olen saanut pistokkaana ja talvettanut.


Pottuloisen-parkaset ne kyhjöttävät vieläkin noissa ihan liian pienissä purkeissaan. Palstalla unohtui veden valtaan ämpäreitä jotka tietysti hajosivat talvella pohjistaan, joten niihin aion nämä tällätä, pikimmiten.


Ensimmäinen itse pistokkaana talvetettu pelakka alkaa kukkia! Nuo pelargonit ovat olleet tuolla partsilla rääkättyinä jo vaikka kuinka kauan, aina huonoimpaan happeen menneet olen ottanut sisään vain vähän toipumaan. Komeita eivät siis ole, mutta kylläpä vaan suunta alkoi ola heti oikea kasvun kanssa kun tuli helteet.


Pari "vale-istutusta" olen tällännyt partsille jo. Löysin Viherpajalta ihania(!!!) ruusuliisoja, kolmea eri väriä oli pakko saada mukaan, ja koska isoja koreja oli tyhjinä, tein niihin tuollaisia asetelmia ruukuineen, ja katteeksi käytin syksyn-,talven-, ja alkukevään partsin ilona olleet kävyt. Kuvassa siis myös tuoksupielusta (rakastan tuota tuoksua kirppavaarasta huolimatta) ja sitruunatimjamia (myös ihana tuoksu ja lisäksi kauniin näköinen ja tytöt tykkäävät napostella tuota) ja tuota murattiakin on.


Sitten erästä pitokasvaihtoa varten esittelen nämä minun korallikastukseni.
Eli pulskempi versoinen, hiukan kasvainen versio:

Ja laiheliinimpi-versoinen, joka on kalju:


Eli jatkossa saatte varmaankin taas enempi infoa täältä suunnasta. Soilikit alkavat hiljallen
kukkia, lehtipistokkaista kasvatellut santut on osa ruukutettu ja rääkätty, toiveissa on jo kunnon kukinta tälle kesälle isosta osasta, gloksinia kukkii, mukula-begoniastakin olisi kukka-kuvia, taimiakin voisi esitellä vähän...

Eli palataanhan taas! -Nauttikaa helteistä. :)