maanantai 14. syyskuuta 2009

Halla-lallalaa...

Ehtoota. Tulin tuossa pari tuntia sitten palstalta, taisi kello olla puoli kahdeksan kun olin kotona, ja juuri ennen pimeän tuloa ehdin. Kohta on turha haaveilla palstalle menosta arki-iltaisin. Täytyy siis nauttia tästä vielä niin kauan kuin se on mahdollista tälle syksylle. Ja kyllä nautinkin. Tykkään tuosta omasta reitistäni palstalle: Pyöräilen aina samaa kautta, en lyhintä tietä, vaan kauneinta ja mukavinta. Sorateitä, omakotialueita, puro... Ja mp3 aina korvilla ja siellä se juuri sillä hetkellä paras soittolista, viime aikoina siellä on soinut paljon mm. tämä, tämä, tämä, tämä ja tämä.


Tänä syksynä sitten menee puolet minunkin palstastani kyntöön ja keväällä se vielä äestetään. En haluaisi, mutta viime syksynä ei kukaan minun "takanani" olleista palstoista saaneet noita toimia, koska traktori upposi palstani etupuolelle kun joutui pysäyttämään terien nostoa varten. Siispä sovun nimissä suostun kyntöön vaikken siitä saatavaan hyötyyn uskokaan.
Kyselin palstaisännältä kyntöaikataulua, ja ainakin kuun loppuun saan rauhassa antaa kaiken vielä kasvaa, hyvä niin koska tomaatit ovat vasta nyt alkaneet kunnolla kypsytellä hedelmiään.

Tänä iltana kuulin palstanapurilta että on luvannut halla-yötä, joten puin harsot tomaattien niskaan. Hieman harmitti että niitä ei riittänyt maisseille, kesäkurpitsoille, ananaskirsikoille ja avomaankurkuille, koska enin osa harsoista toin kesällä tänne kotiin, pois työkalulaatikosta tilaa viemästä.
Saatte nyt nauttia ehkäpä viimeisistä tuoreista krassi-kuvista tälle kesälle, koska jos siellä halla käy, niin taitaa tuo krassi mennä heti ensimmäisten joukossa.

Mutta ei se mitään, koska olen kerännyt kaikki jo varmasti valmiit siemenet noista talteen ja kuivamaan, lisäksi on joitain vielä tämän kesän kylvöistäkin jäljelle jääneitä, joten ensi kesänäkin on luvassa ihanaa ja värikästä krassi-ilotulitusta.


Tänään illalla näistä siemeniä kerätessäni tunsin muuten ensimmäistä kertaa tuon krassin kukan tuoksun. Ilmeisesti se ei vain kuumilla säillä ja päivisin tuoksu, koska en ole sitä enne haistanut. Nyt tuoksu oli aivan selkeä, jopa voimakas. Ihana ja jotenkin vaniljainen...Vieressä kukki kyllä heliotrooppikin, mutta tuoksu tuli krassista, koska tunsin sen yksittäisestä kukastakin kun nuuuhkin oikein erikseen, tuoksu-löydöstäni onnellisena.


´Vanilla´-samettikukkaa on tämä kaunotar. Alkaa olla vasta komeimmillaan nämä puskat, näistäkin keräsin hieman siemeniä, paljon niitä ei ollutkaan vielä ehtinyt kypsyä. Kuulemma melko hyvin pysyy siemenistäkin kasvatetuissa tuo väri.


Ja ne tomaatit. Ihanaa kun joka palstailu reissulla saa kypsiä tomaatteja mukaan. Tyllerötkin tykkäävät noista ja onhan ne ihan eri makuisia kuin kaupan tomaatit.


Ja lisää krassia,olen ihan rakastunut näihin, ja en olenkaan ymmärrä, miksi nämä ei aikaisemmin mielestäni olleet minkään näköisiä, tai ehkä syynä oli ne värit. Aiemmin en tajunnut millä väri-variaatioilla näitä nykyään saa. Olin nähnyt vain ne keltaiset ja oranssit.


Ja vielä...


Ja vielä... Ihania!

Koska todellakin keräsin noista kaikki siemenet mitä vain kypsinä olen saanut, niin niitä on yli oman tarpeen ja mielelläni lähetän, vaikkapa postimaksun hinnalla, jos jollakin on tarvetta.


Perhoskukista kukkii vielä tämä yksi puska, muut ovat jo siemenetkin kypsytelleet. Näidenkin siemeniä saa täältä jos haluaa.


Punalatva on vasta näin alkutekijöissään. Myöhäinenhän tämä taitaa olla muutenkin, mutta onkohan nyt kasvupaikassakin jotain vikaa... Pitää muistaa katsoa foorumilla joku ilta että mikähän tässä on. Harmittaa koska tämän pitäisi olla yksi parhaista perhoskasveista, ja siksi haluaisin että se ehtisi kukkia.


Mysteerikasvi numero yksi. Kuva siis lehdistä...


Ja tässä sen kukka. Onkohan tämä mahdollisestikkin korean yrtti-iiso? Sitä taisin kylvää keväällä. Mitään yrtti-iisoa en ainakaan ole istuttanut tuolle paikalle. Mutta olipa mukava yllätys löytää tuollainen kukkapenkistä kesken kitkemisen.


Vielä pitää esitellä tätä leukoijaa. Olen aivan rakastunut tähän ja tämä vaan kukkii ja kukkii. Tätä voisi ehkä kokeilla ensi kesänäkin...


Leijonakidat irvistelevät taas. Vein kukkimattoman taimen palstalle ja tämä taitaa vielä olla ostotaimesta tehtailtu pistokastaimi. Näitä haluaisin korkeina versioina ensi kesäksi palstalle.


Sitten vielä mysteeritaimi numero kaksi...


Arvelisin tiibetin koirankieleksi. Alkavat nämäkin vasta nyt kukkia, joten saa nähdä ehtivätkö, vai nujertaako halla ne.

Kuvia olisi vielä vaikka kuinka, mutta ehkä säästän ne vaikka sille varalle, että jos se halla vaikka vie kaiken nätin tänä yönä, niin on silti jotain kivaa mitä esitellä.
Nyt toivottelen vain hyviä öitä ja krassin täytteisiä unia.

Ei kommentteja: